Asuntosijoittaja Noora Kuismaa ahdisti. Yrityksen tilillä makasi rahaa, eikä se tuottanut mitään. Jotain piti tehdä – ja nopeasti.
 
Kuisman vainu vuokrakohteiden suhteen oli kehittynyt vuosien varrella. Hänellä oli hyvin kassavirtaa tuottava yksiö Forssassa, joten sellaisia tarvittaisiin lisää.
 
Intuition lisäksi tarvittiin vielä vähän hullun rohkeutta. Sitäkin Kuismalta löytyy.
 
– Tein samana päivänä tarjoukset neljästä eri kohteesta näkemättä yhtäkään niistä, Kuisma nauraa.
 
Hän on yksi neljästä nuoresta aikuisesta, joiden elämää ja yrittämistä Ylen uudessa Sijoittajat-sarjassa seurataan. Dokumenttisarja pohtii, onko kunkin erilainen rikastumisen tavoittelu riskien arvoista.
 
Kuisman yhtäaikaisista neljästä asuntotarjouksesta jokainen johti kauppoihin, kolme Forssassa ja yksi Jyväskylässä.
 
– Sain kaikista pyydetyistä hinnoista 10–20 prosenttia pois ja vuokralaisen valmiina.

Vauhdilla paisunut portfolio

Kuismalla, 29, on nyt portfoliossaan 12 asuntoa. Suurin osa niistä on hänen firmallaan, kolme on omissa nimissä ja kaksi hän omistaa anoppinsa kanssa.

Noora Kuisma
– Vakityössä ollessani vivutin ja otin pankista lainaa niin paljon kuin mahdollista. Yrittäjäksi siirtymisen jälkeen aloin kerryttää varallisuutta firman puolelle, Kuisma kertoo.


Vuoteen 2021 asti kauppatieteiden maisteri Kuisma oli hyväpalkkaisessa päivätyössä. Siihen mennessä hänellä oli oman kotinsa lisäksi neljä sijoitusasuntoa. Ensimmäisen hän oli ostanut aikoinaan Tallinnasta ystävänsä kanssa.
 
Kuisman yritys omistaa pitkä- ja lyhytaikaisesti vuokrattavia asuntoja sekä remontoi ja myy kohteita. Lisäksi Kuisma tekee konsultointia.

Kuismalta on usein kysytty, mistä nuori nainen saa noin vaan rahaa asuntosijoittamiseen.
 
– Rahani ovat suurelta osin peräisin ensimmäisen oman kotini myynnistä. Minulla kävi jäätävä tuuri.
 
Vuonna 2015 Kuisma osti "pommikuntoisen” yksiön Helsingin Kalliosta 120 000 eurolla. Täydellisen remontin ja viiden vuoden asumisen jälkeen hän myi sen 218 000 eurolla.
 
Huima arvonnousu yllätti ja innosti.
 
– Olin kiinnostunut asuntosijoittamisesta ja 2015 tiesin, että tulisin tekemään sitä. En kuitenkaan tiennyt, miten ja missä vaiheessa suunnitelmani etenisivät.
 
Asuntosijoittaminen vaatii usein käsien likaamista. Flippauksessa huonokuntoinen kohde ostetaan halvalla ja remontoidaan voitokkaaseen myyntikuntoon.

Olen opetellut asentamaan lattioita. Laatoittaminen on kuitenkin liian vaikeaa.

Kuisma on toteuttanut kaavan usein, ja siksi hänen firmallaan oli viime vuoden lopulla pääomaa neljään uuteen asuntoon.
 
– Olen opetellut maalaamisen lisäksi asentamaan lattioita ja keittiöitä. Laatoittaminen on kuitenkin liian vaikeaa.
 
Ja kun kaikkea ei voi tehdä itse, on tärkeää tuntea ammattilaisia. Kuisma oli mukana rakennusalalle teknologiaa tekevässä startupissa ja pääsi tekemään kymmeniä remontteja.
 
– Suurin osa verkostoistani on tuon ansiota. Tutustuin urakoitsijoihin ja alan ihmisiin. Tiedän hyvin, keneen kannattaa ottaa yhteyttä.
 
Kuisma ajattelee, että lähtökohtaisesti ihmiset haluavat auttaa. Siksi hänkin tekee videoita asuntosijoittamisesta TikTokiin, ja sieltä hänet löydettiin Sijoittajiin.

Vaikeudet vahvistavat

Yrittäjyys ei ole ollut Kuismallekaan pelkkää ruusuilla tanssimista. Korona iski rakennusalaan pahasti.

– Rakennusmateriaalien hinnat nousivat ja esimerkiksi ovia piti odottaa kuukausia.

Noora Kuisma remontoi maalaustelalla.
Kaiken tulee näyttää viimeistellyltä, kun kohde valmistuu. Jo asentamaton lamppu tai listan pätkä vie ikävästi huomion, Kuisma tietää. 

Välivaiheiden työntekijöille piti tietysti maksaa, vaikka loppulaskun lähettäminen asiakkaalle viivästyi. Se vei kassan miinukselle.

Joskus taas hyvältä vaikuttaneesta kohteesta paljastuu kosteusvaurio ja budjetti ylittyy.

Viime vuonna Kuisman ensimmäinen ohjelmistoalan startup ajautui hetkeksi umpikujaan. Se oli hänen uransa raskain vaihe. Kuisma sai migreenikohtauksia ja voi huonosti. Hän kaipasi palkkatöihin.

– Sain onneksi apua ongelmien ratkaisuun. En palannut palkkatöihin vaan perustin uuden firman ja jatkoin eteenpäin.

”Tämä voisi olla minun kotini”

Asunnon vuokraaminen vaatii herkkyyttä ymmärtää, mitä ihminen kodiltaan toivoo. Siksi Kuisma kalustaa itse. 
 
– Ihmisen pitää nähdä itsensä juomassa aamukahvia pöydän ääressä ikkunan edessä ja ajatella, että tämä voisi olla minun kotini.
 
Valoisuus vetoaa, joten näytöt kannattaa tehdä päiväsaikaan. Valaisimet ja peilit avartavat pientäkin asuntoa. Tekstiilit, suuret matot ja kevyet kalusteet luovat oikean tunnelman. 
 
Aina ei suju. Joitain vuosia sitten Kuisman maalipurkeista ja ilmapatjasta kulissiksi kasaama sänky romahti, kun näytöllä olleen perheen lapsi istui sen päälle.
 
– Onneksi paikalla ei ollut muita. Kaikesta oppii. Jos vuokraan perhekohdetta, pyydän välittäjää vahtimaan sängyn vieressä, Kuisma nauraa.
 
Ja vielä pitää muistaa sähkösopimus!

– Kerran olen joutunut esittelemään osan asunnosta kännykän valolla. Se oli kiusallista.

Numerot ratkaisevat

Kuisma pitää tasaisen passiivisen kassavirran portfoliotaan hyvänä. Lyhyeen vuokraamiseen tarkoitetut asunnot ovat eteläisessä Helsingissä ja pitkäaikaiset perheasunnot pääkaupunkiseudulla sekä kehyskunnissa.

Tuoton pitää olla noin kymmenen prosentin luokkaa.

Yksiöitä löytyy sieltä täältä. Kasvukeskuksien pikkuasuntoja Kuisma välttää, koska tarjontaa on liikaa ja hinnat korkeita.
 
– Muuta varsinaista logiikkaa minulla ei ole, vaan numerot ratkaisevat. Tuoton pitää olla noin kymmenen prosentin luokkaa.

Kohti uusia suunnitelmia

Kuisma näkee asuntomarkkinoiden tulevaisuuden valoisana: korkomarkkinat menevät oikeaan suuntaan.
 
– Emme käyneet kunnolla pohjalla, vaan tilanne vain jämähti hetkeksi. Nyt etenemme kohti normaalia, miettii Kuisma.
 
Tästä ja remontoimisen riemusta huolimatta asunnot eivät ole Kuisman varsinainen intohimo. Sijoittajat-sarjan kuvausten jälkeen hänellä onkin aivan uusia suunnitelmia.
 
– Olen perustamassa uutta firmaa, joka tulee viemään kaiken aikani, energiani ja rahani. En muutenkaan näe itseäni omistamassa sataa sijoitusasuntoa. Tiedän parempia ja tuottavampia mahdollisuuksia vaurastua.