Koronakriisi iski rajusti kansainväliseen tavarakauppaan keväällä 2020. Kun koronapandemia sulki Kiinan tehtaat ja satamat, oli sen vaikutus valtava koko maailmantalouteen. Konttiliikenne Kiinasta Eurooppaan pysähtyi.

Loppusyksystä kysyntä maailmalla alkoi kasvaa ripeästi massiivisen elvytyksen ja kotitalouksien lisääntyneen kuluttamisen seurauksena. Kun matkustaminen oli rajoitettua, kotitaloudet remontoivat kotejaan, kotitoimistojaan ja kesämökkejään, mikä lisäsi rakennustarvikkeiden, kulutuselektroniikan ja muiden hyödykkeiden kysyntää.

Toimitusketjuilla oli vaikeuksia vastata nopeasti elpyneeseen kysyntään. Merikuljetusten käyttämistä konteista oli valtava pula. Niitä oli määrällisesti riittävästi, mutta ne sijaitsivat väärissä paikoissa.

– Nyt tilanne on alkanut konttipulan osalta helpottaa. Koronakriisin aiheuttamien toimituskatkosten kerrannaisvaikutukset ovat kuitenkin pitkäkestoisia. Ruuhkien purkaminen satamissa on tuonut esiin myös kuljettajapulan. Töitä riittäisi, mutta tekijöitä puuttuu, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Euroopassa tarvittaisiin jopa 400 000 kuljettajaa lisää, Pohjoismaissa tuhansia ja USA:ssa noin 80 000.

Sami Pakarinen uskoo, että konttipula on helpottamaan päin, vaikka sen seuraukset vaikuttavat vielä pitkään.

Logistiikan näkymättömät kustannukset moninkertaistuvat

Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton toimitusjohtaja Petri Laitinen arvioi, että logistiikkaketjujen häiriöt ja niitä seuranneet uudelleenjärjestelyt ovat nostaneet tuntuvasti kuljetusten hintoja, mikä näkyy kuljetuspalvelujen tuottajahintojen nousuna ja tuntuu lopulta myös kuluttajien kukkaroissa suosittujen hyödykkeiden hinnankorotuksina.

– Kansainvälisen merikonttiliikenteen globaali häiriötila on aiheuttanut syksystä 2020 lähtien konttipulan lisäksi satamien ruuhkautumista ja konttien kiertoaikojen kasvua, Laitinen sanoo.

Tämä on lisännyt logistiikan epäsuoria, näkymättömiä kustannuksia.

– Näitä ovat viivästykset, varastoon sitoutuneen pääoman ja menetetyn myynnin kustannukset, tuotteen muuttuminen epäkurantiksi ja asiakasuskollisuus, Laitinen luettelee.

Petri Laitinen arvioi, että logistiikkaketjujen häiriöt ja niitä seuranneet uudelleenjärjestelyt ovat nostaneet tuntuvasti kuljetusten hintoja.

Toimitusketjujen hidastuminen on ollut syynä konttipulaan. Kun konttien kiertoaika oli ennen pandemiaa esimerkiksi yhdellä isolla konttivarustamolla 50 päivää, on se nyt 60 päivää. Vastaavia haasteita on myös muilla varustamoilla.

Laitinen arvioi merikonttiliikenteen olevan ahtaalla ainakin ensi vuoden loppupuolelle asti.

– Kun samaan aikaan myös lentorahtiliikenteessä on ollut kapasiteettivajetta, on vaikea arvioida, milloin tilanne palautuu koronakriisiä edeltävälle tasolle, kun lisäksi koronan neljäs aalto on päällä, Laitinen sanoo.

Kysynnän hiipuminen tasapainottaa

Laitisen mukaan Suomessa logistiikka on toiminut koronapandemian aikana kuitenkin hyvin.

– Volyymit ovat olleet alempana ja toimitukset olleet hieman hitaampia. Huolinta-alalla liikevaihto jäi vuonna 2020 noin 2,5 prosenttia edellisvuodesta, hän sanoo.

Pakarinen arvioi, että kansainvälisen logistiikan häiriötilaa tulee helpottamaan ensi vuonna maailmantalouden kysynnän hiipuminen ja kotitalouksien kulutuksen painopisteen siirtyminen takaisin tavaroista palveluihin.

– Komponenttien, raaka-aineiden ja rahtien hintojen nousu kiihdyttää osaltaan myös kuluttajahintojen nousua eli inflaatiota. Kevään aikana enimpien hintapaineiden pitäisi jo kuitenkin alkaa helpottaa, Pakarinen sanoo.

Vuoden 2021 elokuusta syyskuuhun mitattiin nopein inflaatiovauhti 13 vuoteen.

– Koronakriisin aiheuttamat häiriöt, energian kallistuminen ja kiristyvät ympäristö- ja ilmastovaatimukset tuovat lisähaasteita kuljetusyrityksille, Laitinen sanoo.

Lue lisää:

Kuljetusyritykset aktivoituvat ilmastotalkoisiin‍

Joka kolmas kuljetusyritys potee työvoimapulaa‍

OP:n asiantuntijat tuntevat toimialasi riskit ja haasteet vuosien kokemuksella. Saat OP:lta räätälöidyt ratkaisut henkilöstösi, ajoneuvokaluston sekä omaisuuden ja toiminnan turvaksi. Lue lisää.‍