Moni suomalainen on taas pandemian jälkeen päässyt matkustamaan, ja monen matka on vienyt kohti Eurooppaa. Vanhoissa linnoissa vieraillessa ei välttämättä tulisi mieleen, että siellä on saatettu käyttää suomalaista maalia. Esimerkiksi Ranskan Versaillesin palatsin puiset ikkunapuitteet ja ovet on maalattu kullankeltaisella Uula Colorin pellavaöljymaalilla. Uula Colorin maalit valittiin sinne kolme vuotta kestäneen vaativan tuotetestauksen jälkeen.

– Eurooppa on täynnä linnoja ja kartanoita, joiden restaurointi vaatii tuotteilta paljon. Muovittomat ja hengittävät maalimme sopivat siihen kuin nenä päähän, sanoo Uula Colorin toimitusjohtaja ja osaomistaja Susan Äijälä.

Uula Color valmistaa käsityönä muovittomia ja hengittäviä maaleja Satakunnan Kauvatsalla. Yrityksen juuret johtavat 70-luvulle, jolloin perustaja Arto Uunila ryhtyi Museoviraston kannustamana valmistamaan ekologisia perinnemaaleja. Vuosien saatossa tuotevalikoima on monipuolistunut, mutta punaisena lankana Uula Colorin maaleissa on yhä muovittomuus.

"Kansainvälisen uramme alkutaival oli melkoista sattumankauppaa, ja vasta nyt teemme vientiä suunnitelmallisemmin", sanoo Uula Colorin toimitusjohtaja Susan Äijälä.

Systemaattista kehitystyötä jälleenmyyjien kanssa

Yrityksen kansainvälistyminen lähtee joskus liikkeelle sattumasta. Näin kävi myös Uula Colorille: muutama vuosi sitten ulkomainen yritys löysi Uula Colorin ja otti yhteyttä yhteistyön merkeissä. Ehdotukseen suhtauduttiin avoimin mielin, ja siitä kansainvälistyminen lähti. Muutaman vuoden aikana uusia jälleenmyyjiä tuli useasta Euroopan maasta sen suuremmin niitä etsimättä. Vasta nyt vientiin on alettu keskittyä suunnitelmallisemmin.

– Kansainvälisen uramme alkutaival oli melkoista sattumankauppaa, ja vasta nyt teemme vientiä suunnitelmallisemmin. Olemme aloittaneet systemaattisen kehitystyön ulkomaisten jälleenmyyjiemme kanssa. Tavoitteena on kasvattaa markkinaa niissä maissa, missä meillä on jo toimintaa, ja sen jälkeen laajentaa, Susan Äijälä kertoo.

Uula Colorilla on yhteistyökumppaneita Ranskassa, Belgiassa, Sveitsissä, Alankomaissa, Ruotsissa ja Virossa. Viennissä panostetaan nyt näihin maihin. Kumppaneiden kanssa käydään parhaillaan keskusteluja, tulevatko he toimimaan jälleenmyyjinä vai esimerkiksi agenttisopimuksella.

– Paikalliset toimijat tuntevat parhaiten kyseisen maan markkinan, lainsäädännön ja asiakaskunnan. He myös pystyvät palvelemaan asiakkaita heidän omalla kielellään.

Ennen Uula Coloria Susan Äijälä toimi vuosia yrittäjänä maahantuonnin parissa ja sitä ennen suurissa kansainvälisissä yrityksissä päällikkötehtävissä. Tausta on tukenut Uula Colorin vientiä kansainvälisille markkinoille.

Pieni pala suuresta markkinasta

Euroopan kauppa- ja rakennusmaalimarkkinan koko on noin 13 miljardia euroa. Jos pieni suomalaisyritys Kauvatsalta saa markkinasta promillenkin, se näkyy jo tuloksessa. Uula Colorilla on kovat tavoitteet niin kotimaiselle kuin kansainväliselle kasvullekin, mutta sitä tehdään askel kerrallaan.

– Koko maailmaa ei voi valloittaa kerralla, vaan pitää keskittyä johonkin. Samalla tehdään kuitenkin suunnitelmallisesti töitä seuraavia askeleita ajatellen, Äijälä sanoo.

Uula Colorin keskeinen markkina tulee joka tapauksessa keskittymään Eurooppaan, jonka ikääntyviin arvorakennuksiin tarvitaan laadukkaita maaleja. Uula Colorin kansainvälistyminen osuu myös samaan aikaan puurakentamisen yleistymisen kanssa. Puurakenteissa tulisi ensisijaisesti käyttää hengittäviä ulkomaaleja, joiden valmistus on Uula Colorin vahvaa osaamista. Tämä mahdollistaa jalansijaa myös kuluttajamarkkinoille.

– Merkittävä kohderyhmämme ovat ammattilaiset, jotka restauroivat kirkkoja, kartanoita tai linnoja. Muovittomuus ja ekologisuus ovat kuitenkin asioita, joita moni nykypäivän kuluttaja arvostaa, Äijälä pohtii.

Mitä kansainvälinen kasvu vaatii?

Uula Colorilla viennistä vastaa toimitusjohtaja Susan Äijälä. Jos kansainvälinen kasvu saadaan hyvin vauhtiin, yritykseen tullaan palkkaamaan joku tekemään täysipäiväisesti vientimyyntiä.

– Vienti ei kasva, mikäli siihen ei oikeasti panosteta. Lisäksi kansainvälinen kasvu vaatii sitä, että yrityksen toimintaa ajatellaan esimerkiksi muutoksissa ja päätöksenteossa myös ulkomaan kaupan kautta, Äijälä toteaa.

Yrityksen kansainvälinen toiminta kulminoituu vientiä hoitavaan henkilöön. Kielitaidon lisäksi pitää olla kulttuurista tuntemusta: suomalaiselle eteläeurooppalainen jatkuva kuulumisten vaihtaminen bisneksen yhteydessä voi tuntua ajanhukalta, mutta siellä suomalainen suora asiaan meneminen koettaisiin töykeäksi.

Entä miten Uula Colorilla on huomioitu kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit?

– Meillä on ollut tasaista kasvua ja tunnemme hyvin jälleenmyyjämme. Lisäksi suurin osa vientilaskuistamme menee OP rahoituksen kautta, mikä tuo meille nopeammin rahaa kassaan ja sitä kautta vapauttaa pääomaa viennin kasvattamiseen, Äijälä kertoo.

Tutustu OP:n tarjoamiin palveluihin kansainvälistymistä suunnittelevalle yritykselle.

Lue myös: 

Yrittäjä aloitti lama-aikana kaiken tyhjästä – Nyt tavoitteena 100 miljoonan euron liikevaihto

Miten suomalaisyritys pääsee kansainvälisille markkinoille? Näin pirkanmaalainen Lojer onnistui

Kyrö Distillery: Saunan lauteilla syntynyt yritysidea tähtäsi alusta asti kansainvälisille markkinoille