Dopamiinikodin keskipisteenä loistaa vaaleanpunainen jääkaappi
Lisää aiheesta
Wilhelmina Af Feran retrotyylisen asunnon karkkivärit on poimittu vanhan ajan matkailumainoksista.
Maalipurkista se alkoi. Burleskitaiteilija Wilhelmina Af Fera ja hänen puolisonsa asuivat viisi vuotta sitten Espoossa vuokralla, kun Af Fera tarttui pensseliin.
Hän maalasi kaikenlaista: arkun, lampun ja vaaseja. Pieniä väripilkkuja valkoisten seinien keskelle.
Harmaa sohva sai lähteä, ja tilalle hankittiin vaaleanpunainen.
Varsinainen värihurahdus tapahtui vasta korona-ajan lopulla, vuonna 2022. Silloin Af Fera ja puoliso päättivät palata Ouluun, lähemmäs perheitään. He etsivät omistusasuntoa, jonka voisi panna uusiksi.

– Oli selkeää, että rupeamme remontoimaan, Wilhelmina Af Fera sanoo.
Yhtä selkeää oli se, että uuteen kotiin tulisi vihdoinkin kunnolla väriä. Kun sopiva asunto löytyi Heinäpäästä keskustan laidalta, Wilhelmina Af Fera tiesi heti haluavansa sinne vaaleanpunaisen Smeg-jääkaapin.
Ajattelin, että teen kodista sellaisen, että saan siitä energiaa silloin, kun sitä ei muuten ole.
Puoliso taas tahtoi päättää keittiön kaappien värin. Niistä tuli mintunvihreät.
Onneksi valinnat sopivat kauniisti yhteen. Vaikka värejä on paljon ja monessa eri sävyssä, kokonaisuus on yllättävän harmoninen.
– Kyläilijätkin sanovat, että tämähän on oikeastaan aika rauhallinen.
Koti ilahduttaa uupunutta
Värikkäistä asunnoista on viime aikoina puhuttu dopamiinikoteina. Ajatuksena on, että kodin kirkkaat sävyt tuottavat asukkaille mielihyvähormoneja.
Wilhelmina Af Feran sisustuksella on juuri sellainen tarkoitus. Hänellä on autismi- ja ADHD-diagnoosit, ja hän sairastaa myös pitkäaikaista masennusta. Olo on siksi usein uupunut.
– Ajattelin, että teen kodista sellaisen, että saan siitä energiaa silloin, kun sitä ei muuten ole.

Pienet ilahduttavat asiat ovat hänelle arvokkaita. Väsyneenä Af Fera voi vaikkapa pitää keittiössään teehetken: ottaa esiin kivat teekupit, kaataa vaaleanpunaiseen teekannuun kuumaa vettä ja kuunnella, kuinka se sihisee valuessaan siivilän läpi.
– Aina ei ole maailman paras päivä.
Af Feran mielestä on masentava ajatus, etteivät ihmiset lähde tekemään kotia itselleen vaan jollekulle muulle.
Silloinkin iloa voi löytää jostain päin kotia. Af Fera iloitsee usein esimerkiksi englantilaisista pystyraitatapeteistaan.
Niitä ei saanut tilattua Suomeen, joten ne lähetettiin ensin hänen ystävälleen Bristoliin. Ystävä postitti tapetit eteenpäin, ja nyt ne koristavat oululaisen makuuhuoneen seinää.
– Sävyt ovat juuri oikeat, Af Fera sanoo tyytyväisenä.

Vuokra-asunnon valkoisia seiniä hän ei ole jäänyt kaipaamaan. Valkoinen tuntuu hänestä kliiniseltä ja kylmältä, kodikkuuden vastakohdalta.
Af Fera on tottunut kuulemaan järkyttyneitä kommentteja "barbiekodistaan". Ne alkoivat jo remontin tienoilla. Kun mintunvihreät keittiönkaapit saapuivat, asentaja totesi, että "tätä on sitten vaikea myydä”.
– Suomalaiset aina miettivät, että mitä sitten, kun myyn tämän asunnon, kenelle muulle tämä passaa.
Wilhelmina Af Feran mielestä on masentava ajatus, etteivät ihmiset lähde tekemään kotia itselleen vaan jollekulle muulle.
Laudeliinat piste i:n päälle
Wilhelmina Af Feran asunnossa määrää estetiikan lisäksi käytännöllisyys. Hän on puolisoineen it-alan ihmisiä, joten tietokoneet ovat arjessa suuressa roolissa.
Sähköpöydät on maalattu sisustustyylin mukaisiksi, ja koneiden johdot on piilotettu kouruihin pöytien alle.
Kodin värit eivät sovi yhteen sattumalta. Wilhelmina Af Fera on poiminut ne 1930-lukua henkivistä matkailujulisteista, joita hän on keräillyt pitkään. Niissä on yleensä piirretty tai maalattu kuva matkakohteesta ja kaunis teksti.

Cornwall, Venetsia, Pariisi, Málaga, Comojärvi. Kodin jokaisessa huoneessa on julisteita, jotka toistavat ympäröivän sisustuksen sävyjä. Se korostaa harkittua vaikutelmaa.
Täydellisen valmis sisustus ei ole, vaan pientä laitettavaa riittää yhä.
Af Fera ja puoliso ovat asuneet Oulun-kodissaan kolmisen vuotta. He ovat tehneet lähes kaiken vesi- ja sähkötöitä lukuun ottamatta oman perheen voimin. Alkuun urakoitsijana toimi Af Feran isä.
Yksityiskohtia on hiottu huolella: kun sauna valmistui vihdoin vuosi sitten, Af Fera ompeli sinne pastellinsävyiset laudeliinat.
– Kävin Eurokankaasta hamstraamassa mintunvihreää ja vaaleanviolettia vohvelikangasta, hän sanoo ja nauraa.

Huolellisuus näkyy siinäkin, että Af Fera on tapetoinut useiden lipastojen sisäpinnat. Seuraavaksi hän aikoo tapetoida makuuhuoneen valkoisen liukuovikaapiston ovet.
Monet huonekalut on peritty sukulaisilta tai ostettu kirpputorilta. Kalliita esineitä kodissa on erittäin vähän.
&Tradition-merkin pallomaiset Flowerpot-valaisimet ovat arvokkaimmasta päästä, ja niitä Af Fera haaveilee hankkivansa jossain vaiheessa lisää. Olohuoneen kattoon sopisi koboltinsininen Flowerpot.

Sisustushaaveet, kauniiden esineiden metsästäminen ja nikkarointiprojektit tekevät elämästä nautinnollisempaa.
Wilhelmina Af Fera on huomannut, ettei kaikille tunnu olevan niin väliä, millainen heidän kotinsa on.
– Mutta onko siellä valkoisessa laatikossa ihan oikeasti hyvä asua? En usko.
Lue myös
- Maija-Lotta viihtyy askeettisella saarimökillään kesät talvet
- Lapsiperhe remontoi ihastuttavan kodin Yyterin kartanon alueella
- Sami, 28, asuu Suomen kansallisaarteessa – "Hyvä lisä ansioluetteloon"
- Helsinkiläinen perhe osti 43 neliön pikkumökin Pyhätunturilta – ”Lumen valo on sielun balsamia”
- Vannoutunut vuokralainen osti asunnon: ”Tällaista keittiötä ei saa kuin itse tekemällä”


