Sami, 28, asuu Suomen kansallisaarteessa – "Hyvä lisä ansioluetteloon"

Kotkan Sunila on ainutlaatuinen asuinrakennuskokonaisuus, jonka Alvar Aalto suunnitteli 1930-luvun lopulla viihtyisäksi sekä yhteisölliseksi tehdas- ja asuinalueeksi luonnon lomaan.

Yksi Sunilan taloyhtiöistä on As Oy Vallinniemenmäki, johon kuuluu kolme taloa: Mäntylä, Honkala ja Kuusela. Niissä on tehty viime vuonna alkanutta salaojaremonttia, joka alkaa olla valmis.

Seuraavana on valmisteilla Mäntylän ja Honkalan julkisivuremontti. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sami Rikka kertoo, että koska Vallinniemenmäen rakennukset ovat suojelukohteita, jokainen remontti vaatii erityisen tarkkaa suunnittelua.

– Meidän on otettava huomioon rakennusten kunnon lisäksi niiden historiallinen arvo. Julkisivuremonttiin tarvitaan arkkitehti, joka käy vuoropuhelua Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa remontin aikana, Rikka kertoo.

Puheenjohtaja nauttii hallituksen luottamusta

Sami Rikka on asunut Vallinniemenmäessä vuodesta 2015, jolloin hän osti sieltä asunnon. Hallituksen puheenjohtajaksi hänet valittiin noin vuosi sitten toimittuaan sitä ennen hallituksen jäsenenä ja myös varajäsenenä.

– Taloyhtiön silloinen puheenjohtaja kyseli minua mukaan hallitukseen pari vuotta sitten. Ajattelin, että tämä olisi hyvä kokemus ja mahdollisuus oppia uutta. Hallitustyö on myös hyvä lisä ansioluetteloon, Rikka sanoo.

Taloyhtiöiden hallituksissa on yleensä enemmän keski-ikäisiä, mutta 28-vuotias Rikka on tarttunut haasteeseen ennakkoluulottomasti.

– Kieltämättä olen nuorempi kuin muut, sillä hallituksen keski-ikä taitaa olla yli 50 vuotta. Silti koen, että nautin muiden luottamusta – hallitushan äänesti minut tähän tehtävään, Rikka toteaa.

Hän on huomannut, että taloyhtiön hallituksessa oppii valtavasti kiinteistönhoidosta, päätöksenteosta ja taloudesta. Se on myös hyvä tapa vaikuttaa oman asumisensa laatuun ja samalla kartuttaa osaamista, josta voi olla hyötyä työelämässä.

Taloyhtiön hallituksessa oppii valtavasti kiinteistönhoidosta, päätöksenteosta ja taloudesta.

Rikka on lähes valmis sähkötekniikan diplomi-insinööri, mutta rakentaminen ei ole aivan hänen keskeisintä osaamisaluettaan. Siitä huolimatta hän seuraa mielellään taloyhtiön remonttien edistymistä ja käy työmaalla – ja oppii koko ajan lisää.

Taloyhtiön hallitustyöskentelyä Rikka suosittelee muillekin nuorille, koska siinä pääsee kehittämään itseään ja ottamaan vastuuta. Isojen tienestien toivossa taloyhtiön hallitukseen ei kannata hänen mukaansa hakeutua, mutta oman asunto-osakkeen hoitoon kannattaa vaikuttaa.

– Nuorilla osakkailla on todennäköisesti pidemmän aikavälin intressit esimerkiksi vaativien kunnossapitohankkeiden toteuttamiseen kuin iäkkäämmillä osakkailla, joten siksikin nuoria tarvitaan taloyhtiöiden hallituksiin, Rikka perustelee.

Päätökset tehdään yhdessä

Hallituksen puheenjohtajan työ vaatii päätöksentekoa ja vastuunkantoa, mutta enimmäkseen hallitustyöskentely on yhteispeliä.

– Meillä on hyvähenkinen hallitus, jossa keskustelut rönsyilevät välillä laidasta laitaan. Sosiaalinen puoli tuo mukavaa vastapainoa vastuille.

– Aina välillä asioista tulee erimielisyyksiä, mutta sitten eri näkökulmia perustellaan ja niistä keskustellaan. Aina päästään eteenpäin. On tärkeää, että hallitus toimii yhdessä ja tekee hyviä, kauas kantavia päätöksiä.

Aina välillä asioista tulee erimielisyyksiä, mutta aina päästään eteenpäin.

Puheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus, eli hän voi hyväksyä laskut ja allekirjoittaa sopimukset taloyhtiön puolesta. Hän on myös isännöitsijän lähin yhteistyökumppani.

– Vaikka päätökset tehdään yhdessä, puheenjohtajan tehtävä on varmistaa, että asiat etenevät. Kutsun esimerkiksi kokoukset koolle.

Taloyhtiön korjaushankkeissa liikkuu suuria rahasummia, mutta Rikalle ne ovat lukuja paperilla eivätkä aiheuta ylimääräisiä paineita.

– Hankkeiden kustannukset hyväksytään yhtiökokouksessa, minkä jälkeen summat pyörivät minulla vain Excelissä. Maksan osuuteni remontteja varten otetuista yhtiölainoista, mutta muuten en taloyhtiön rahoja käsittele.

Tulevaisuudessa Unescon perintökohde?

Sunila, johon Vallinniemenmäen asunto-osakeyhtiö kuuluu, on ainoa Alvar Aallon asuinrakennuskokonaisuus, joka on säilynyt hyvin lähellä alkuperäistä muotoaan. Siksi sitä on haettu Unescon maailmanperintökohteeksi.

Tämä tarkoittaisi muun muassa, että pitäisi perustaa hoitokunta vastaamaan alueen ylläpidosta ja suojelusta. Hoitokunnassa taloyhtiö toimisi Kotkan kaupungin, Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston rinnalla.

– Maailmanperintökohteen status toisi mukanaan suuren vastuun, mutta samalla tarjoutuisi hieno mahdollisuus varmistaa, että Sunilan arkkitehtuuri säilyy tuleville sukupolville, Rikka pohtii.

Hän ei koe itseään varsinaiseksi arkkitehtuurifaniksi, mutta arvostaa Alvar Aallon kädenjälkeä ja Sunilan historiaa.

– Ostin asuntoni täältä juuri siksi, että alue on ainutlaatuinen. Historiallinen arvo merkitsee minulle paljon, ja haluan osaltani vaalia sitä.