Vain seitsemän osoitetta koko elämän aikana – sisustusguru Hanna Sumarin 3 tärkeimmän kodin joukossa on kaksi keltaista puutaloa

Kymmeniä vuosia television sisustusohjelmissa vaikuttanut Hanna Sumari tietää, että joitain ihmisiä jännittää kutsua hänet kylään. Huoli – ja mahdollinen kotihäpeä – kannattaisi kuitenkin unohtaa.

– Vapaa-ajallani olen kiinnostunut kohtaamisista, en analysoinnista enkä edes kaaoksesta, Hanna sanoo.

Hänen kotiinsa tullessaan vierailla on usein ennakko-odotuksia.

–  Moni olettaa, että meiltä löytyisi esimerkiksi design-huonekaluja, mutta en harrasta niitä. Kotimme pehmeys, lämpö ja kodikkuus yllättävät.

Yllättävää on sekin, että Hanna Sumari on asunut elämänsä aikana vain seitsemässä osoitteessa.

–  Olen horoskoopiltani härkä ja henkilö, jolla ei ole kiire lähteä pois, Hanna perustelee.

Elämänsä seitsemästä kodista hän valitsi pyynnöstämme kolme hänelle tärkeintä.

1.Lapsuudenkoti Helsingin Jollaksessa

Hanna Sumari tiesi jo pikkutyttönä mitä halusi.

–  Olin alle kouluikäinen, kun piirtelin millimetripaperille talojen pohjapiirroksia. Luonnostelmissani oli paikoillaan kaikki eristeitä ja sähkölaitteita myöten.

Lapsuudenkoti sijaitsi Helsingin Jollaksessa. Rintamamiestalo oli hänen huonekalu- ja talotehtaan omistaneen isänsä rakentama ja muistutti Hannan nykyistä kotia. Molemmat ovat keltaisia puutaloja. Jo Jollaksen koti oli Hannalle ylpeyden aihe.

– Meillä oli todella kaunista. Äiti oli The Boss, joka hallitsi minua ja kolmea sisartani pelkällä katseella. Tapakulttuuri oli tärkeää, ja pöytätavat kohdallaan.

Niin isompien sisarusten, Ritvan ja Helenan huone kuin Siken ja Hannankin huone sijaitsivat yläkerrassa. Tyttöjen kasvaessa Siken ja Hannan huoneeseen tehtiin väliseinä.

–  Me olemme kaikki visuaalisesti lahjakkaita, ja minun huoneenikin oli viimeisen päälle. Sain maalata sen tummansiniseksi ja oranssiksi aivan kuten halusin, ja minulla oli tummanruskea elegantti kirjoituspöytä sekä ruudullinen Artekin räsymatto.

Äidiltään Hanna on perinyt paitsi tyylitietoisuuden, myös taidon loihtia juhlatunnelmaa. Lapsuuden jouluaattoaamuihin herättiin kuin amerikkalaisissa elokuvissa.

–  Koristeita oli täysi setti ja joulukuusemme oli sellainen, että tervemenoa. Teema vaihteli vuosittain. Kauneudenkaipuuni on peräisin lapsuudenkodistani. Se on se kivijalka, josta olen ponnistanut maailmalle, ja muistan jokaisen pihamme kiven, hedelmäpuun, pensaat ja perennat, Hanna kertoo.

2.Ruokokattoinen vapaa-ajankoti Saarenmaalla

Hanna ihastui Viron Saarenmaahan alun perin vieraillessaan siskonsa Sikke Sumarin Saarenmaan-kodissa. Risto-Matti Ratialla myynnissä ollutta rappiotilaa Hanna ja tämän puoliso Jari Mutikainen päätyivät katsomaan kesäauringon paisteessa. Vuonna 1923 valmistuneesta tammihirsitalosta tehtiin kaupat kesällä 2004.

–  Palasimme suunnittelemaan remonttia joulukuun räntäsateessa, emmekä kumpikaan sanoneet mitään. Näimme pelkkää ankeutta ja ajattelimme, että tästä ei tule ikinä mitään.

Paikallinen osaaja laittoi kuitenkin tuulemaan: pihalta purettiin saunarakennus ja sisätiloista aivan kaikki, myös tammihirret peittänyt lautaverhoilu.

–  Ensimmäisen talven aikana rakennusmiehemme ennätti puhdistamaan metallilastalla myös kaikki päärakennuksen sisätilojen hirret, eikä meidän tarvinnutkaan telttailla seuraavaa kesää.

Kun päärakennukseen saatiin alkuperäisilmeen mukainen ruokokatto, mielikuvien idylli konkretisoitui.

–  Koska kaksi hirsiseinän osaa oli päässyt kastumaan eikä niitä voinut säästää, päätin että kyseiset kohdat korvataan Saarenmaan kalkkikivellä, Hanna kertoo.

Hän keksi myös, että jotkut julkisivun kivet voitaisiin kääntää toisinpäin. Kuinka kauniilta talon kivisille ulokkeille asetellut pelargoniaruukut näyttävätkään!

–  Nykyisin monet saaren talot on remontoitu vastaavalla tavalla, eli olen jättänyt jäljen saaren rakennushistoriaan, Hanna virnistää.

Hänen ja Jarin talossa neliöitä on noin 140. Saarenmaalla vierailevat myös pariskunnan kolme tytärtä, heidän kumppaninsa ja lapsenlapset.

–  Kerran meinasimme luopua paikastamme, mutta onneksi emme sittenkään. Sekä minä että elokuvaajana työskentelevä Jari teemme töitä kesäisin, mutta Saarenmaalla saamme vain nauttia ja olla. Vietämme siellä keväät, juhannukset ja syksyt monesti ihan marraskuun loppuun saakka, Hanna kertoo.

3. Espoon keltainen puutalo

Kun perheen lapset olivat siinä iässä, että heidän lähemmäs parimetrisiksi venähtäneet kaveritkin istuivat Hannan ja Jarin kanssa samalla sohvalla katsomassa televisiota, Hanna parahti. Kersojen pitäisi painua yläkertaan! Oli tullut aika luopua perheen yhdessä kerroksessa sijainneesta kodista.

Nykyiseen kotiinsa Hanna ihastui pelkän ulkokuoren perusteella.

–  Kävin pyöräilemässä talollamme ja palattuani menin kuiskaamaan vielä nukkumassa olleen puolisoni korvaan, että olen löytänyt meille keltaisen puutalon.

Vaikka Jari vastasi aluksi vain ”ööö”, pian päästiin kauppojen tekoon. Ja täydellisen remontin keskelle.

–  Remonttiaikaan asuimme naapuritontilla sijainneessa kesämökissä ja asuntovaunussa. Työnjako meni niin, että me tienasimme rahat ja ammattilaiset toteuttivat rakennustyöt, Hanna kertoo.

Espoolaiskotiin alussa valittu, vaalea ja rauhallinen värimaailma toimii yhä, ja jopa keskikerroksen muhkea sohvaryhmä on alkuperäinen.

Neliöitä kolmikerroksisessa talossa on reilut parisataa. Lasten lennettyä pois pesästä on heidän huoneilleen löydetty uusiokäyttöä: yläkertaan on tullut vierashuone, jooga- ja kuntoiluhuone sekä Hannan studio, jossa hän muun muassa kuvaa sosiaalisen median työprojektejaan.

Välillä Suomen kaunein koti -ohjelmastakin tuttu Hanna tekee töitään myös vieri vieressä puolisonsa kanssa.

–  Alakerrassa meillä on lähekkäin olevat nojatuolit. Toisen toimisto on toisessa tuolissa ja toisen toisessa.

Läheisyys on 29 vuotta jatkuneen parisuhteen kulmakivi, aivan kuten kodin sielukkuuskin.

–  Mielestämme koti jatkuu myös talon ulkopuolella. Ei vain pihalla vaan laajemmassakin ympäristössä.

Hanna ja Jari teetättivät pihalleen ison remontin viitisentoista vuotta sitten.

–  Sillä, miten alat rauhoittua kotiin tullessasi, on iso merkitys. Meidän remontissamme tontillemme istutettiin tuhansia taimia, ja meitä ympäröivät myös omenapuut ja valtavat tammet, Hanna kertoo.

5 kysymystä kodeista

Esine, joka on kulkenut mukanasi kodista toiseen?

Pidän erityisesti äitini 1960-luvulla Artekista ostamista valaisimesta, linnusta ja maljakosta. Kävimme äidin kanssa usein Artekissa, ja muistan Keskuskadun liikkeen lämpimän ilmapiirin ja valikoiman yhä hyvin.

Ensimmäinen oma kotisi?

Helsingin Lauttasaaren kolme huonetta ja keittiö sijaitsi ylimmässä, seitsemännessä kerroksessa. Jo silloin viherkasvit olivat minulle sisustuksellisesti tärkeitä.

Missä kodissasi et viihtynyt ja miksi?

Olen viihtynyt kaikissa, ja kauniilla esineillä olisi saanut muutkin asunnot viihtyisiksi. Kodin siisteys ja puhtaus ovat minulle tärkeitä. Kotia täytyy pestä ja hoitaa.

Mitä haluaisit muuttaa nykyisessä kodissasi?

Toivon, että saamme kohta kolmannen keittiömme. Nykyisen ovia on täytynyt korjailla ja se on aavistuksen verran liian moderni, vaikkakin täydellisen toimiva.

Millainen on seuraava kotisi?

Kodistamme ei näy auringonlaskua eikä vettä. Meren rannalla voisi olla ihana asua vielä joskus.