Vuoroasuminen sopii Nooralle ja Jannelle – vaihtavat kotia joka viikko
Lisää aiheesta
Vuoroasumisessa aikuiset vaihtavat kotia, jotta lasten ei tarvitse. Noora Vainiolle ja hänen ex-puolisolleen järjestely on toiminut jo vuosikymmenen ajan.
Kun vanhemmat eroavat, uusi arki ei välttämättä tarkoita lapsille kahden kodin välillä seilaamista. Vuoroasuminen voi merkitä myös sitä, että kotia vaihtavatkin vanhemmat.
Tällaiseen vaihtoehtoon päätyivät Noora Vainio ja hänen ex-puolisonsa Janne, kun he erosivat kymmenen vuotta sitten. Perheen kuopus oli tuolloin viisivuotias ja esikoinen 11-vuotias. Nyt esikoinen on ehtinyt jo muuttaa omilleen.
– Ajattelimme erotessa, ettei lasten elämästä tarvitse tehdä epämukavaa vain siksi, että me olemme mokanneet, Vainio sanoo ja naurahtaa.
– Ratkaisu tarjosi lapsille pysyvyyttä.
Asumisjärjestely on toiminut ex-parille jo pitkään. Aluksi lasten kotina toimi perheen vanha hirsitalo ja sittemmin tilava rivitaloasunto. Vanhempien kakkoskoti on kompakti kerrostalokaksio samassa kaupungissa. Vanhemmat asuvat siis vuoroviikoin lapsen kanssa rivitalossa, vuoroviikoin kerrostalokaksiossa samassa kaupungissa.
Vaikka järjestelyn ykkössyy on lasten hyvinvointi, on ratkaisussa myös taloudellisia etuja.
– On edullisempaa maksaa vain yhdestä isosta asunnosta. Kahden ison perheasunnon ostaminen tai se, että ostaisimme kummallekin omat kakkoskodit, ei tuntunut fiksulta tai välttämättä edes mahdolliselta.
Vuoroasuminen synnyttää säästöjä myös hankinnoissa, kun pelikonsoleita ja parvisänkyjä ei tarvitse hankkia kahteen osoitteeseen.
Vuoroasumisen hyvät puolet:
- Kun vanhemmat vaihtavat kotia ja lapset asuvat samassa osoitteessa, lapset säästyvät mahdolliselta kodin vaihtamisen aiheuttamalta stressiltä
- Asuminen voi olla edullisempaa, kun lapsille ei tarvitse hankkia tavaroita ja vaatteita kahteen eri osoitteeseen
- Jos vanhemmat ovat hyvissä väleissä, vuoroasumisessa on mahdollista myös jakaa arjen vastuita kuten pyykin pesua
Vuoroasuminen yleistyy
Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Johanna Sassalin mukaan taloudelliset kysymykset ovat joskus jopa tärkein syy vuoroasumiselle. Hänen terapiasohvallaan pohditaan usein, koska on asuntomarkkinoiden kannalta oikea hetki myydä perheen entinen koti.
Sassali tapaa vastaanotollaan yhä useammin Vainion ja tämän ex-puolison kaltaisia vanhempia. Hänen mukaansa aikuisten vuoroasuminen tuntuu olevan yleistymässä. Erityisen tyypillinen ratkaisu se on eron tuoreimmassa vaiheessa.
– Ero itsessään on iso muutos, joten vanhemmat haluavat, että edes seinät lapsen ympärillä pysyvät samoina, Sassali sanoo.
Noora Vainiolla on hammasharja kolmessa osoitteessa: lapsen luona, Vainion ja hänen ex-miehensä asunnossa sekä miesystävän kodissa.
Hänen mukaansa eronneiden vanhempien uudet kumppanit haastavat joskus vuoroasumisjärjestelyä. Heidän voi olla vaikea hyväksyä asumiskuviota, jota he eivät ole olleet luomassa. Silloin on puntaroinnin paikka.
Aina uudet kumppanitkaan eivät kaada toimivaa käytäntöä. Sekä Vainio että hänen entinen puolisonsa seurustelevat.
– Uusille osapuolille on ollut selvää, että perinteinen avoliitto tai uusperhe, jossa asuttaisiin yhdessä, eivät juuri nyt tule meidän kanssamme kysymykseen. Toistaiseksi se ei ole ollut kynnyskysymys, vaan kumppanimme ovat suhtautuneet ratkaisuumme ymmärtäväisesti.
Vuoroasumisessa on oltava selkeät pelisäännöt
Vanhempien vuoroasuminen ei sovi kaikille. Jos välit ovat surkeat ja vuorovaikutus sakkaa, asuntojen jakaminen olisi hankalaa. Jos välit kuitenkin toimivat, vuoroasumisen haasteet ovat lähinnä arkisia.
Kotia vaihtaessa pitää pakata mukaan urheilukassillinen vaatteita. Mutta mikä takki sopii ensi viikon keleihin, entä missä ovat ne tietyt lenkkarit?
Noora Vainion mukaan vuoroasumista, kuten muitakaan eron jälkeisiä asumisratkaisuja, ei kannata romantisoida. Totta kai välillä ärsyttää, jos tarpeellinen tavara on unohtunut toiseen kotiin.
– Silloin ajattelen, että vaihtoehtona olisi, että lapseni joutuisivat stressaamaan viikoittain samoista asioista. Mieluummin otan väistämättömän säädön omalle kontolleni.
Noora Vainio on kiitollinen, että ex-mies Janne taitaa vuorokotien remppahommat. Noora taas vastaa lapsilisällä Erkka-kuopuksen hankinnoista. Vasemmalla Erkan isosisko Ilona.
Vainio ja hänen ex-puolisonsa ovat sopineet vuoroasumisen pelisäännöistä, joiden avulla arki sujuu ilman naputusta ja vääntöä. Sunnuntaisin ennen lähtöä siivotaan koti kohtuulliseen kuntoon, eikä jääkaappia jätetä tyhjilleen toisen huoleksi. Lasten pyykit pesee se, joka ehtii.
– Kuvio toimii rutiininomaisesti, Vainio kuvaa.
– Emme taida olla yhteydessä sen enempää kuin muutkaan eronneet vanhemmat. Puhumme lasten asioista tarpeen mukaan, siinä se. Tietysti näemme toisiamme silloin tällöin, kun joustamme puolin ja toisin: Janne voi hakea meiltä minun viikkoni aikana unohtamansa kalastusvälineet, jos hän ilmoittaa siitä ennakkoon.
Lapsen etu edellä
Kuten mikä tahansa ihmissuhde, eronneiden vanhempien suhde perustuu toimivaan kommunikaatioon. Vaikka vuoroasuminen olisi jonkin aikaa toiminut, ajatukset voivat matkan varrella muuttua. Niin ajattelee myös Noora Vainio.
– Vaihtoehdot on pidettävä auki. Kysynkin Jannelta säännöllisin väliajoin, jatkammeko näin vai pitäisikö jotakin muuttaa.
Alkuperäinen suunnitelma oli vaihtaa kotia viikoittain, kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä.
– Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla betoniin valettu. Kuopuksemme on tosin jo 15-vuotias, joten nyt suunnitelma näyttäisi toteutuvan.
Entinen puoliso on samaa mieltä.
– Vaikka laukkuelämä tuntuukin iän myötä raskaammalta, viemme mielellämme järjestelyn loppuun asti kuopuksen kanssa, hän sanoo.
Vainion mukaan vanhempien vuoroasumista kannattaa eron jälkeen ainakin harkita, jos välit eivät ole tulehtuneet.
– Vanhemmuus on nykypäivänä paineistettua, enkä halua lisätä yhdenkään erovanhemman syyllisyydentunteita. Ajattelen silti, että aikuisten pitäisi osata priorisoida lasten etu. Sen sijaan että miettisi, mikä on itselle mukavinta, ajattelisikin, mikä on lapsille eron jälkeen paras vaihtoehto.