Kaikki kodit eivät ole samasta muotista, eikä asunnon huoneluku useinkaan kerro kaikkea. OP Kodin kiinteistönvälittäjä Pia Willberg varoittaa asettamasta hakuvahteihin liian tarkkoja kriteerejä, sillä virallisten neliöiden ja huonelukujen taakse voi piiloutua positiivisia yllätyksiä.

Willberg on huomannut, että tila-asiat mietityttävät esimerkiksi uusperheitä, joissa usein halutaan, että jokaisella lapsella on oma henkilökohtainen tila. Välittäjä saattaa kuulla jopa lähipiiriä ennen myös asiakkaidensa lapsihaaveista.

– Tilojen muunneltavuus on tänä päivänä tärkeää. Ylimääräisistä neliöistä ei välttämättä haluta maksaa, mutta kompaktienkin neliöiden pitää palvella perheen tarpeita.

Kokosimme Willbergin kanssa vinkit siihen, miksi tietty neliömäärä tai huoneluku ei aina kerro koko totuutta asunnosta.

”Epäviralliset” neliöt eivät näy yhtiöjärjestyksessä

Huone- tai huoneistoalaan ei lasketa tilaa, jossa huonekorkeus on alle 1,6 metriä.' Tämä koskee siis esimerkiksi vinokaton alle jäävää matalaa osaa.

Ullakkohuoneessa voi vain osa huoneesta kuulua ”viralliseen” neliömäärään. Vastaavasti loft-tyyppisissä asunnoissa on usein parvi, joka saattaa osittain tai kokonaan jäädä alle virallisen huonekorkeuden.

– Esimerkiksi Turun vanhoissa rakennuksissa on tyypillistä, että ullakon lisäksi myöskään ikkunaton kellaritila ei kuulu virallisiin neliöihin. Huoneiston asuinneliöt saattavat siis todellisuudessa olla moninkertaiset yhtiöjärjestyksessä ilmoitettuihin neliöihin nähden, Turun seudulla välittäjänä toimiva Willberg huomauttaa.

Muunneltavat tilat: keittiöstä makuuhuone?

Etenkin vanhemmille asunnoille on tyypillistä, että huonekoko on nykyasuntoja suurempi. Kaivattu työtila voidaan saada mahtumaan olohuoneeseen, makuuhuoneeseen tai jopa ikkunalliseen vaatehuoneeseen. Kaksiosta voidaan taikoa kolmio tai kolmiosta neliö.

– Jos kyseessä on remontoitava kohde, voi jopa miettiä mahdollista keittiön siirtoa olohuoneen yhteyteen, jolloin saadaan keittiöstä yksi makuuhuone lisää. Jos välittäjä tietää perheen tarpeet, hän voi tehdä jo etukäteen selvityksiä isännöitsijältä esimerkiksi kantavista rakenteista. Kannattaa siis jutella välittäjän kanssa avoimesti.

Parveke tai terassi voi antaa lisäneliöitä

Parveketta ja terassia ei lasketa asuinhuoneiston neliöihin, mutta ne voivat tuoda huomattavasti lisää asuintilaa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Moni sisustaa lasitetun parvekkeen kesähuoneeksi ja oleskelutilaksi.

– Pienellä lämmittimellä lasitetun parvekkeen käyttöaikaa voidaan jatkaa molemmista päistä. Mikään ei estä kalustamasta isoa parveketta vaikkapa ruokailutilaksi tai lukunurkkaukseksi, välittäjä ideoi.

Korkea tila tuntuu isommalta

Joskus neliöt eivät kerro kaikkea. Asunnon pohja voi olla omiin tarpeisiin erityisen toimiva, isot ikkunat tekevät tilantuntua ja valoisuus tekee tilasta avaran. Huonekorkeus on yksi merkittävä tilantuntuun vaikuttava asia.

– Pohjakuva on yksi tärkeimmistä asioista myynti-ilmoituksessa ja siihen on yleensä tutustuttu hyvin jo ennen näytölle tuloa. Tunnelma voi silti olla paikan päällä täysin erilainen kuin mitä asiakas odottaa. Kuulen usein näytöllä, että asiakas yllättyy positiivisesti siitä että tila tuntuukin isommalta kuin mitä hän oli ajatellut.

Ympäristö tarjoaa elämyksiä tai arjen sujuvuutta

Koti ei ole vain neljän seinän sisällä, vaan asuntoa ostaessa kannattaa miettiä koko aluetta. Joskus omakotihaave muuttuu rivitalohaaveeksi tai pihahaaveen asian ajaa naapuruston kiva puistoalue.

– Tiukan katu- tai postinumerohaun sijaan suosittelen käyttämään karttahakua. Viereiseltä asuinalueelta voi löytyä helmi, josta kulkuyhteydet vaikkapa kouluun tai työpaikalle ovat yhtä hyvät. Vaihtamalla aluetta tai ajateltua asumismuotoakin saattaa saada arjen asumiskustannuksia alemmas. Tämähän kannattaa huomioida sitten taas asunnon ostobudjettia määritettäessä, Willberg vinkkaa.