Sipoolainen Tiina Hankonen, 58, aloitti asuntosijoittamisen oikeastaan huonoimmassa mahdollisessa hetkessä, kun asiaa näin jälkikäteen katsoo.

– Ostimme mieheni kanssa kolme uudisasuntoa, mahdollisimman kalliilla ja mahdollisimman huonoon aikaan eli vuonna 2021, kun asuntojen hinnat olivat huipussaan, Hankonen nauraa.

Hankonen on tehnyt työuransa numeroiden parissa, pääasiassa IT-yhtiöiden taloushallinnon johtotehtävissä.

– Koronavuonna 2020 sain jonkun herätyksen. Tajusin, että olen pyöritellyt muiden rahoja vuosikymmenet, että kyllähän minä numeroista ymmärrän. Itselleni olin kuitenkin sijoittanut vain maltillisesti rahastoihin. Koska olen luonteeltani innostuja, lähdin asuntosijoittamiseen mukaan heti täysillä.

Hankosen pariskunnan oma asuntolaina on maksettu, joten talouteen vapautui pelivaraa – ja ruuhkavuosien jälkeen myös aikaa suunnitella tulevaa.

– Asuntosijoittamisessa kiehtoo tietysti velkavivun tarjoamat mahdollisuudet, eli että voit ostaa asunnon lainarahalla ja saada tuottoa myös velkapääomalle. Mutta kyllä korkojennousu yllätti, vaikka olen elänyt finanssikriisinkin.

Hajautusta ympäri Suomen

Hankosen pelastus on ollut, että hän lähti heti hajauttamaan maantieteellisesti. Pariskunnan asunnot sijaitsevat eri kaupungeissa: Klaukkalassa, Seinäjoella, Porvoossa ja Oulussa.

– Seuraan mielenkiinnolla koko Suomen kaupunkien kehitystä, ja mieheni on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta. Meille oli luontevaa lähteä katsomaan asuntoja koko Suomesta, ei pelkästään pääkaupunkiseudulta, missä itse asumme.

Yksi asunto tosin tarttui haaviin Helsingistäkin, ja se oli määrä remontoida ja myydä naapuripariskunnan kanssa.

– Olemme ystäviä jo parinkymmenen vuoden takaa, ja sain innostukseni tarttumaan heihinkin. Remontoimme kaksion kahden pariskunnan voimin vuonna 2023. Tässä kuviossa näin vahvuuksia siinä, että naapurin rouvalla on aivan pettämätön sisustusmaku, Hankonen hehkuttaa.

Remontti meni sujuvasti ja asunnosta tuli kaunis, mutta myynnin hetkellä markkina oli jo notkahtanut niin, ettei asunto mennyt kaupaksi toivotulla hinnalla.

– Myöhästyimme puoli vuotta. Alusta asti suunnitelmamme oli laittaa asunto lyhytvuokraukseen myynnin ajaksi. Se vuokrattiinkin lopulta kalustettuna, pitkäaikaisesti odottelemaan parempaa myyntiaikaa, ja sitä se odottelee edelleen.

Asuntosijoittaja Tiina Hankonen

Tiina Hankonen pitää asuntosijoittamista edelleen kannattavana, vaikka juuri nyt korkojen nousu rasittaa kukkaroa. ”Asuntosijoittaja saa tuottoa myös velkapääomalle”, muistuttaa Hankonen.

Kassavirtakohteita kimppahankintana

Kalustetun asunnon vuokrauksesta saatava kassavirta innosti Hankosen etsimään salkkuun lisää ”lypsylehmiä” eli asuntoja, jotka korkojen noususta huolimatta tuottavat lainanlyhennyksen jälkeenkin euroja tilille. Hankonen verkostoitui muiden asuntosijoittajanaisten kanssa ja löysi kokeneen kumppanin, jolla oli ymmärrystä Satakunnan markkinasta. Seuraavat kohteet ostettiin naiskimpassa Porista ja Harjavallasta.

– Nämä asunnot on vuokrattu kalustettuina kesävieraille ja työmiehille viikkojen tai mieluiten kuukausien mittaisilla sopimuksilla. Asunnot olivat ostohinnaltaan edullisia, joten ne pitävät sisällään tietysti myös enemmän riskejä. Kimppaomistuksella pystymme paitsi jakamaan asuntojen pyörittämisestä koituvaa työmäärää, myös taklaamaan riskiä, Hankonen sanoo.

Hän pitää hyvänä hajautuksena sitä, että salkussa on monenlaisia kohteita. Uudiskohteita kurittavat erityisesti ison yhtiölainan rahoitusvastikkeet, joita kassavirtakohteet puolestaan paikkaavat.

– Omissa lainoissani on korkosuojauksia, mutta taloyhtiölainoissa niitä ei ole.

Kassavirtakohteet kuitenkin paikkaavat uudiskohteiden isoja rahoitusvastikkeita.

– Jonkin uudiskohteen myynti on käynyt mielessä, jotta kokonaiskassavirta paranisi, mutta ymmärrän, että nyt ei ole oikea aika myydä. Omaisuus karttuu kuitenkin koko ajan ja se, että joku muu maksaa sen karttumisen, kiinnostaa minua talousihmisenä, Hankonen sanoo.