Tunnekouluttaja pyytää usein nimeämään eilen koetut tunteet. Vastaukset riippuvat kulttuurista ja kasvatuksesta, ja oma listaus tuntuu aina lyhyeltä. Entä kuinka monta tunnetta muistat viimeisimmästä keskustelusta työkaverisi kanssa? Nimeäminen on vaikeaa, koska töissä sysäämme tunteita syrjään.

Ei kannattaisi.

Heikko tunnejohtaminen kaataa yrityksiä. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on suomalainen matkapuhelinjätti, jonka osa väittää kaatuneen pelkoon. Tunnejohtamisella on suurempi vaikutus kuin yksittäisen yrityksen kohtalo. Luultavasti sinullakin on kokemuksia työpaikasta, jonka huono ilmapiiri valui kotiin asti. Taitava tunnejohtaminen edistää työhyvinvointia, vähentää mielenterveysongelmia ja lisää luovuutta.

Mitä tunnejohtaminen on? Vuoden 1893 Uusi Suometar kirjoitti eriarvoisuudesta ”wirkamiesten” ja työntekijöiden välillä. Kirjoittaja pohti empatian perusteita.

”Ehkäpä hän silloin paremmin käsittäisi työkykynsä, woimansa menettäneiden työntekijäin tunteita, kun yhteiskunta heidät lykkää waiwaiskassaan, leimaa heidät tuolla häpeäleimalla, minkä armoleipä syöjäänsä painaa. He menettäwät ilon, toiwon; he tuntewat niin selwästi, että he eläwät armoilla ja että parempi on sekä heille itselle että muille, että he niin pian kuin mahdollista pääsewät pois.”

Vuoden 1931 Pellervo-lehti pohti tehtävän vaikutusta tuottavuuteen:

”Tuottamattomalla varatyöllä on ehdottomasti huono vaikutus työntekijään. Tunne siitä, että tekee työtä, jonka itse käsittää hyödyttömäksi, ei suinkaan lisää työintoa eikä anna sitä tyydytystä, minkä työntekijän tulee työstään saada.”

1950-luvun työpaikkailmoituksissa korostui ammattitaito. Johtajalta vaadittiin jo vastuullisuutta, huolellisuutta ja tasapuolisuutta.

Sitten tapahtui iso muutos: muuttoaalto maalta kaupunkiin. Työelämään alettiin vaatia inhimillisyyttä, mikä johti ihmissuhdetaitojen ja tiimityön vaatimuksiin.

1990-luvulla johtajilta alettiin edellyttää enemmän ihmissuhdetaitoja kuin hallinnollisia taitoja. Tuli tunteita korostavia johtajia, jotka laittoivat ”itsensä peliin”. 2020-luvun näkyvä teema on jatkuva kehittyminen, mikä koskee osaamisen lisäksi ihmissuhdetaitoja.

Tunteet eivät silti saa olla kaiken keskiössä. Tunteet tai ajatukset eivät kerro aukottomasti siitä, mikä on totta. Tunnejohtaminen on keskitiellä kulkemista, joka auttaa parantamaan elämänlaatua.

Näin pääset alkuun helposti

  • Vaikutat enemmän kuin arvaatkaan. Suhtautumisesi vaikeuksiin heijastuu muiden käytökseen.
  • Johda esimerkillä. Esimerkki vaikuttaa erityisesti silloin, kun sitä vähiten ajattelet.
  • Sitoudu itsetutkiskeluun. Missä tilanteissa kaikki näyttää mustavalkoiselta? Miksi reagoit kuten reagoit? 
  • Tunnista "triggerisi"? Mikä ärsyttää toistuvasti? Ovatko syynä tietyt ihmiset, tilanteet, nälkä tai väsymys? Ole rohkeasti jälkiviisas.
  • Muista hengittää. Laske kymmeneen ja hengitä. Jos kymmenen sekuntia tuntuu ikuisuudelta, viisi tai kolmekin sekuntia auttaa pysähtymään.

Tunnejohtamisen tulevaisuus näyttää myös älykkäältä. Tekoäly ja data voivat auttaa työyhteisön tunneilmaston ymmärtämisessä, mutta yksityisyyden huomioiminen on välttämätöntä. Tunnetaitoja voidaan pian harjoitella myös virtuaalisesti.

Tärkeintä on jatkuva parantaminen. Mieti, missä haluat kehittyä ja aloita heti. Pienin askelin. Vaikutukset ovat valtavia itselle, tiimille, työyhteisölle ja koko yhteiskunnalle. 

P.S. Edellisessä kirjoituksessa opit tunteen ”sonder”. Tällä kertaa on hyvä tuulettua ja mennä ulos, varsinkin jos on tuulinen tai sateinen sää.

Toinen tunne on ”uitwaaien”. Alankomaissa saattaa näkyä kurjissa oloissa lenkkeilijöitä enemmän kuin muualla. ”Uitwaaien” on tunne siitä, että tuulisessa säässä lenkkeily puhdistaa mieltä ja ruumista. Tätä harrastaa moni Suomessakin – tietämättään.