Tekoäly muuttaa työkaveruutta

Toukokuun alussa ChatGPT:n kehittäjän OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman kuvaili tekoälyn ”tappajasovellusta” työkaveriksi, joka tietää kaiken elämästäsi, eikä tällaisen sovelluksen aika ole kaukana.

Tekoäly on aloitteleva harjoittelija, mutta se kehittyy nopeasti ja muuttaa työkaveruutta.
ChatGPT:n kehittäjän OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman visioi MIT Technology Review'ssä tekoälysovellusta, joka on kuin superpätevä työkaveri, joka tietää kaiken ihmisen elämästä, muttei tunnu laajennukselta. Pian tekoäly pystyy hoitamaan monimutkaisia tehtäviä ja kysymään tarkentavia kysymyksiä yhä fiksummin.
Tekoälyn hyödyt ovat ilmeisiä. Tehtävät sujuvat vikkelästi ja keskittyminen mielekkäisiin asioihin lisää työtyytyväisyyttä, mutta tekoälyn vaikutukset työkaveruuteen ovat jääneet vähälle huomiolle.
Tuore artikkeli “Managing a ChatGPT-empowered workforce: Understanding its affordances and side effects” (Retkowsky, Hafermalz ja Huysman, 2024) tarkastelee näitä vaikutuksia ChatGPT:n kautta.
Ilmassa on samanlaisia virtauksia kuin koronapandemian aikana, sillä tutut asiat toistuvat, vaikka pohjavire onkin toiveikkuus eikä huoli. Artikkelin kirjoittajiin lukeutuva Jana Retkowsky pohti LinkedInissä sitä, miten yritykset voivat parhaiten ottaa ChatGPT:n (tai vastaavat) käyttöön niin, etteivät työyhteisöt hajoa.
ChatGPT vaikuttaa työpaikalla merkittävästi vuorovaikutukseen.
Työntekijät kääntyvät yhä useammin tekoälyn puoleen saadakseen neuvoja eivätkä kysy asiaa työkaveriltaan. Tästä voi seurata luonnollisen jutustelun vähenemistä, mikä latistaa tiimityöskentelyä ja vaikeuttaa uusien ideoiden keksimistä.
Lörpöttely on luovuuden sampo. Perinteisesti työntekijät ovat esimerkiksi pyytäneet työkaveriaan oikolukemaan tekstinsä, mutta nyt he kutsuvat apuun tekoälyn, minkä vuoksi arvokkaat ja joskus vaikeatkin keskustelut harvenevat.
Kun ihmiset eivät enää juttele toisilleen entiseen tapaan, voi seurata luonnollisen ideoinnin rapautumista ja työntekijöiden eristäytymistä. Samantapaiset huolet nousivat esiin koronapandemian pitkittyessä. Pulmana on sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen, jolloin työyhteisön tietopääomaa ei jaeta tai kehitetä riittävästi.
Samalla on yhä vaikeampaa erottaa työntekijän ja tekoälyn tuotokset toisistaan. Tämä olisi hyvä huomioida tavoitteissa, jotta ne auttavat ihmisiä kehittymään. Erityisesti muutos koskettaa työuransa alkuvaiheessa olevia harjoittelijoita.
Harjoittelijat kasvavat ammattilaisiksi ja uudistavat organisaatiota. ChatGPT ja muut tekstimyllyt voivat hoitaa monia ammattilaiseksi kasvamisen kannalta keskeisiä tehtäviä, minkä vuoksi harjoittelijoiden rooleja on muokattava uudenlaisiksi. Asiantuntijaksi kasvamisen ensiaskeleet liittyvät tiedon etsimiseen, analysointiin, yhdistämiseen ja tarkistamiseen.
Nämä inhimillisestikin tärkeät taidot voivat rapistua samaan tapaan kuin vieraan kielen osaaminen.
Ongelmaa voi ratkoa mentorointia parantamalla. Lisäksi työpaikat voivat tarjota aloitteleville työntekijöille riittävästi oppimismahdollisuuksia ja varmistaa, että kaikki saavat ammattilaiseksi kasvamisen kannalta tarpeellista tukea ja mentorointia.
Mitä tekoälyn täydentämä työympäristö vaatii työyhteisöltä, HR:ltä ja johtajilta?
HR, human resources, pitäisi oikeastaan päivittää muotoon human relations.
Aivan kuten koronapandemian aikana myös tekoälyn täydentämässä työympäristössä ideointia ruokkivien yhteyksien luominen on jatkuvuuden kannalta tärkeää. Ihmistenvälisten suhteiden synnyttäminen ja kehittäminen vaatii entistä enemmän aktiivisuutta ja rohkaisua.
Se ei tarkoita kokousten määrän lisäämistä, vaan yllättävien kohtaamisten luomista, sillä ilman niitä ei synny elinvoimaisia ideoita.
Koronapandemia muutti asioita nopeasti ja auttoi näkemään työyhteisöjen voiman. Tekoäly muuttaa työkaveruutta, mutta huomaamattomammin. Tekoäly työpaikoilla aiheuttaa pelkoa ja vastarintaa, niin kuin muutokset yleensä aina tekevät. Se on vain hyvä, sillä niin pääsee näkemään ongelmat ajoissa.
Tekoäly on kuin tulitikku, ja käyttötavasta riippuu, mitä sillä saa aikaan: se voi parantaa elämänlaatua tai pistää kaiken matalaksi.
Tekoälyn käytön kehittäminen ei saisikaan jäädä vain kokeneille ammattilaisille ja varhaisille omaksujille, vaan mukaan olisi hyvä saada erilaisia ihmisiä. Myös niitä näkyvästi tai sisäisesti tekoälyyn skeptisesti suhtautuvia, jotka näkevät asiat eri lailla.
Lähteet:
O'Donnell, J. 2024. “Sam Altman says helpful agents are poised to become AI’s killer function”. MIT Technology Review.
Retkowsky J., Hafermalz E. & Huysman M. 2024. ”Managing a ChatGPT-empowered workforce: Understanding its affordances and side effects”. Business Horizons.
Kirjoittaja Jani Timonen työskentelee OP Ryhmässä digimyynnin, datan ja sisältöjen parissa. Hän tekee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tunteista yhteiskunnassa. OP Median blogissa hän kirjoittaa tunteiden vaikutuksesta talouteen, työelämään ja yhteiskuntaan.
Lisää aiheesta
Aiemmat kirjoitukset
- Syksy sytyttää, talvi taltuttaa – näin säilytät motivaation oppimiseen läpi talven
- Tunnetekoäly ottaa isoja harppauksia – onko oikein, että tekoäly ennakoi tunteitamme?
- Juhliminen kannattaa – näin juhlat parantavat hyvinvointia
- Ei tarvetta, mutta pakko saada – ämpärijonossa, heräteostoksissa ja unelmakodin näytössä määräävät samat tunteet
- Mikä tänään ärsyttää? Tunnejohtaminen alkaa jälkiviisaudesta
