Englanninkielinen termi ’Wild swimming’ kuvaa avovesiuinnin hienoutta suomenkielistä termiä osuvammin: jotain erityisen hienoa siinä on, kun ui luonnon keskellä, vapaana ja villinä.

− Se on vapauden tunnetta, seikkailua, luonnon havainnointia. Oppimista, välillä yllättymistä ja yllätyksistä selviytymistä, joka taas tuo voimaantumista. Ultimatum luontoaltistumista, kun koko iho on kosketuksissa veden kanssa, avovesiuinnin asiantuntija Päivi Pälvimäki kuvailee.

Aiemmin kilpauintia ja nykyään uintiretkeilyä harrastava Pälvimäki ui itse luonnonvesissä kesät talvet. Joka kevät, toukokuussa hän aloittaa päivittäiset käynnit avovesillä. Ensin uintimatkat ovat lyhyitä. Vesien lämmetessä ne muuttuvat pidemmiksi, usean kilometrin mittaisiksi retkiksi. 

Eri avovesiuintipaikoilla on omat hyvät puolensa

Minne avovesiuintiretkille kannattaa suunnata? Päivi Pälvimäki suosittelee lähivesiä.

− Jonnekin minne on helppo mennä ja mihin pääsee usein käymään! Suomessa on varmasti eniten maailmassa paikkoja, joissa voi uida puhtaissa, monenlaisissa vesissä.

Suomen ympäristökeskus SYKE:n mukaan Suomen tuhansista järvistä 87 prosenttia, jokivesistä 65 prosenttia ja rannikkovesistä 13 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. 

Järvi, lampi, joki tai meri – kaikki sopivat avovesiuintiin. Niillä kaikilla on Pälvimäen mukaan omat hyvät puolensa.

− Uimari nauttii kirkkaasta vedestä, joten pohjavesijärvi sopii erityisen hyvin avovesiuintiin. Tummemmat, savipohjaiset järvet ovat vesiltään lämpimämpiä. Jokiuinti on tosi hauskaa, virta tuo siihen kivaa vauhtia. Toisaalta joessa voi tulla esteitä vastaan, ja rantautuminen voi olla haastavampaa, hän kuvaa. 

Merellä uiminen taas on turvallisinta rannikon suojaisissa maisemissa, rannan suuntaisesti, poissa venereiteiltä tai satama-alueilta. Ylipäänsä järvi, jossa on tuulensuojaa eikä isompaa aallokkoa, sopii Pälvimäen mukaan hyvin avovesiuintiin. Ja niitähän meillä riittää. Uimarannoilta pääsee hyvin matkaan ja niiden vesi on tutkitusti uimakelpoista. Kansallispuistoista löytää upeita uintimaisemia ja -reittejä, vaikka ne eivät virallista uimapaikkastatusta yleensä tarjoakaan. 

Kiinnostavat uintipaikat ja uintiseuraa somesta

Suomi on täynnä tuhansia uimapaikkoja, mitä niistä Pälvimäki itse nostaisi esiin?

Oulujärvi ja siellä mahtavat Manamansalon ja Ärjänsaaren uimapaikat kannattaa hänen mukaansa ainakin käydä kokemassa. Nurmijärven Sääksjärvi on iso ja kirkas pohjavesijärvi, jonka maisemissa on hyvä uida.

Pälvimäelle jo lapsuudesta tuttu Päijänne tarjoaa mahtavia maisemia, samoin Kiteen Valkiajärvi, jonka kirkkaat vedet ovat myös sukeltajien suosiossa.

Espoon Kaitalampi on monen suosikki. Siellä uijille on oma avoin Facebook-ryhmänsä, jossa voi huhuilla uimaseuraa parin kilometrin poijutetulle uimareitille. 

Uidessa voi myös bongata nähtävyyksiä. Esimerkiksi Tammelassa, Saaren kansallispuistossa järjestetään kulttuuriuinti‍, jossa uidaan muun muassa Albert Edelfeltin maalausten maisemissa.

Pohjoisessa Suomessa järjestetään kesäisin kaksi jokiuintitapahtumaa: Kuusamon Oulankajoen upeissa maisemissa Downhill Swim‍ sekä Tornionjoen, valtakunnan sekä napapiirin ylittävä Swim the Arctic Circle -uinti‍. Molemmat tapahtumat myydään jo aikaisin loppuun, mutta kiinnostuneen kannattaa käydä kokeilemassa reittejä oman aikataulunsa mukaan.

Facebookin ja Instagramin Avovesiuinti-ryhmässä voi käydä jakamassa ja nappaamassa suosituksia kivoista avovesiuintipaikoista ja avovesiuintitapahtumista eri puolilla Suomea. Toistaiseksi siellä ei niitä kovin paljon ole, ja syykin taitaa selvitä.

− Itse löysin juuri Lohjalta uuden, mahtavan uimapaikan, Pälvimäki sanoo, mutta jättää mielummin kertomatta täsmällistä paikkaa. 

Niinhän se on, hyvät uintipaikat herkän luonnon keskellä ovat vähän kuin hyvät sienipaikat: niitä varjellaan, jotta ne eivät täyty ihmisjoukoista. Onnellista etsintää!

Näin valmistaudut avovesiuintiin

  • Ota huomioon, että avovesiuinti on erilaista kuin uimahallissa tai maauimalassa uiminen. Sääolosuhteet ja aallokko vaikuttavat yllättävän paljon ja saattavat muuttua nopeasti. Viileä tai kylmä vesi tuo toisaalta hyviä terveysvaikutuksia, mutta voi kangistaa nopeasti. Myös näkyvyys vedessä on rajallista.
  • Kylmänsieto on yksilöllistä, mutta kun alkaa harrastaa avovesiuintia, on hyvä tuntea oma uimataitonsa, senhetkinen uimakuntonsa ja kylmänsietokykynsä. Uimahallissa uiminen ei kerro siitä, miten pärjää uintireissuilla viileissä avovesissä.
  • Uiminen avovesissä kannattaakin aloittaa varovasti, vaikka kurssilta tai tutulta oppimalla. Lyhyistä uintiretkistä voi sitten jatkaa vähitellen pidemmille, jopa päivän mittaisille retkille, vaikka saarihypellen.
  • Ui rannan suuntaisesti, niin että ranta on lähellä. Veneväyliltä on syytä pysytellä poissa. Yhdessä uiminen on turvallisinta. Ennakointi on tärkeää, samoin oppia kuuntelemaan kehoaan. Uiminen täytyy osata lopettaa ajoissa silloin, kun voimia on vielä jäljellä tai kun keho osoittaa jäähtymisen merkkejä.
  • Avovesiuintia varten tarvitset kirkkaanvärisen uimalakin, joka erottuu sekä suojaa päätä jäähtymiseltä. Hanki myös uimarinpoiju, joka antaa uimarille näkyvyyttä vesillä ja toimii kuivapussina tärkeille pikkutavaroille kuten kännykälle, sekä uimalasit, joilla näet veden alla. Märkäpuku ja neopreenitossut ja -hanskat auttavat viileissä vesissä ja pidentävät ulkouintikautta, joka voi kestää Etelä-Suomessa jopa 5−6 kuukautta.

Lukemista:

Päivi Pälvimäki: Uintiretkellä avovesissä (Karttakeskus, 2023)
Johanna Vuoksenmaa: Vesiystäviä (Otava, 2019)

Kun kotimaan matkasi on turvattu Pohjola Matkavakuutuksella, käytössäsi on myös Pohjola Terveysmestari -palvelu. Jos sairaus tai tapaturma yllättää, voit olla yhteydessä terveysmestariin puhelimitse tai Pohjola Terveysmestari -sovelluksen chat-viestillä. Lue lisää.‍

Lue myös:

Uimaan voi oppia vielä aikuisenakin

Uiminen tekee hyvää nivelille - katso helpot vesijumppaohjeet‍

Suomen upeimmat uimahallit: Tee halpa retki uimahalliin‍