Aloitekyvyn puute, vetäytyminen ja nukkumisen lisääntyminen voivat olla merkkejä siitä, että ihminen on uupunut. Jos muutos tavanomaiseen käyttäytymiseen on silmiinpistävää, läheisillä herää usein huoli siitä, onko kaikki hyvin.

Huolestaan on hyvä kertoa kumppanille. On kuitenkin yksilöllistä, miten kumppani suhtautuu huolen ilmaisuun.

– Tärkeää olisi keskittyä kumppanin kuuntelemiseen, sanoo Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen.

Kumppani voi esimerkiksi skarpata mennessään töihin ja suoriutua tehtävistään hyvin. Tällöin uupumista voi olla vaikea huomata työyhteisössä.

Jos kumppanin koko vapaa-aika kuluu töistä palautumiseen eikä hän jaksa tehdä mitään, on hyvä kysyä, voisiko hän hakea apua tilanteeseen.

Asian puheeksi ottaminen onnistuu helpoimmin oman huolen kautta.

– Voi kertoa kumppanille huomanneensa, ettei hän ei iloitse asioista samalla tavoin kuin ennen.

Kynnys avun hakemiseen on usein korkea. Silloin kumppanilta voi pyytää, että tämä kävisi edes kerran työterveyspsykologin juttusilla tai puhuisi jollekin ystävälle asiasta. Avun hakeminen voi lähteä etenemään myös ystävän kautta.

Älä mene mukaan kumppanin tunnetilaan

Huolen heräämisen jälkeen on luonnollista, että haluaa parantaa kumppaninsa vointia. Jos kumppanilla on jokin harrastus, sen pariin kannattaa kannustaa.

Uupunutta kumppania voi myös pyytää tulemaan mukaan sinne, minne itse on menossa. Pieninkin liikkeellelähtö yleensä auttaa.

Parisuhteessa on tärkeää, että molemmat tuntevat itsensä sekä rajansa suhteessa toiseen. Lopulta ei voi vaikuttaa kuin omaan hyvinvointiin.

– Mutta jos oireet pahenevat, silloin ei jaksa lähteä mihinkään.

Uupunutta kumppania voi auttaa, kun ottaa arkisista tehtävistä vastuuta enemmän itselleen. Samalla on oltava tarkkana, ettei kuormitu itse liikaa.

Purasen mukaan pahin sudenkuoppa on mennä mukaan kumppanin tunnetilaan. Siksi kannattaa tehdä tavallisia asioita ja elää mahdollisimman normaalisti sekä puhua arkisista asioista myös kumppani kanssa.

Näin keskusteluissa säilyy muitakin asioita kuin vain toisen vointi. Molemmat muistavat paremmin, että elämä ympärillä jatkuu.

Jos kuulee tai lukee jonkin hauskan jutun, sen voi kertoa kumppanille.

– Kumppanille voi sanoa, että vaikka sinun olotilasi on nyt tuollainen, minua tämä naurattaa.

Pidä kiinni omista jutuista

Omasta jaksamisestaan voi huolehtia parhaiten pitämällä kiinni arjen rutiineista sekä itselle tärkeistä asioista, kuten ystävistä ja harrastuksista.

– Kaikesta, mistä saa voimavaroja.

Huolta kumppanin uupumisesta voi jakaa ystävien kanssa. Ammattiapua on mahdollista hakea yhdessä esimerkiksi pariterapiasta tai perheneuvonnasta.

– Parisuhteessa on tärkeää, että molemmat tuntevat itsensä sekä rajansa suhteessa toiseen. Lopulta ei voi vaikuttaa kuin omaan hyvinvointiin.

Jos kumppani ei suostu hakemaan ammattiapua, sitä voi silti hakea itselleen. Esimerkiksi FinFamin omaisneuvonta‍ ja erilaiset omaisten vertaisryhmät ovat olemassa tätä varten.

Asioiden jakaminen toisten kanssa sekä tiedon saaminen monesti helpottavat oloa ja auttavat ymmärtämään paremmin, mistä on kyse.

OP Ryhmän perustehtävä on edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Uskomme, että hyvinvointi ei ole kiinni vain rahasta, vaan myös siitä, millaisessa maailmassa saamme elää. Siksi tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia sekä taidetta, tiedettä ja tutkimusta miljoonilla euroilla joka vuosi. Lue lisää‍.

Lue myös:

Kesäahdistus iskee – mitä tehdä?

Tiedätkö, mikä on Kamu?‍

Kirsi tekee vapaaehtoistyötä kriisipuhelimessa: ”Tärkein tehtävä on kuunnella ja olla läsnä”‍