Paljonko joulu maksaa? Siihen tietää vastauksen yllättävän harva. Usein on niin, että joulua juhlitaan isolla porukalla aina samassa paikassa. Emännöinnistä vastaavat joka vuosi samat henkilöt, esimerkiksi isovanhemmat. Valmiiksi katettuun joulupöytään istutaan miettimättä sen kummemmin kustannuksia tai niiden jakamista.

– Toivoisin lisää avointa rahapuhetta myös jouluun, Marttaliiton kotitalouden asiantuntija ja koordinaattori Outi Mehto sanoo.

– Ymmärrän toki, että jos rahasta ei olla muutenkaan totuttu puhumaan perheessä, voi asian esiin ottaminen tuntua erittäin vaikealta. Siksi rahapuhetta olisi hyvä opettaa lapsille jo nuorena.

Hän kertoo esimerkiksi tutkimuksesta, jossa on todettu, että monet iäkkäämmät äidit velkaantuvat joulun kohdalla.

– Ei haluta luopua siitä, että tehdään perheelle joulu, vaikka taloudellista mahdollisuutta siihen ei välttämättä ole.

Monta tapaa osallistua

Mehto tietää, että monissa perheissä joulunviettoa ohjaavat perinteet. Kun on vuosikymmeniä toimittu samalla kaavalla, toimintatapaa on vaikea lähteä muuttamaan.

Siksi aloitteen olisi Mehdon mielestä hyvä lähteä joulupöytään saapuvilta. Etenkin, jos he ovat nuorempaa sukupolvea ja tottuneet puhumaan rahasta avoimemmin.

– Eikä välttämättä tarvitse ehdottaa suoraan kulujen jakamista, vaan ehdottaa osallistumista muulla tavoin.

Perinteisten jouluruokien kustannukset eivät välttämättä ole suurensuuria, mutta ruokien valmistus vaatii paljon aikaa ja vaivaa.

– Kun osa ruuista tulee vieraiden mukana, järjestävän tahon vaiva vähenee huomattavasti.

Jos juhlan järjestävälle taholle tarjoaa apuaan tai rahaa, vastaus saattaa olla ehdoton ei.

Järjestäjän halua tarjota juhla pitää toki kunnioittaa, mutta Mehto suosittelee silloin kokeilemaan erilaista lähestymistapaa. Voi kertoa, että haluaisi osallistua järjestelyihin, jotta pääsee joulutunnelmaan. Ruuat voi esimerkiksi kokata yhdessä.

– Siitä voi tulla hauska kokemus, jossa nuoremmat sukupolvet pääsevät oppimaan vanhemmilta perinneruokien valmistusta.

Jos ei pysty muuten osallistumaan, mukana voi aina viedä tuliaisia. Ruokalahjoista esimerkiksi leipä ja leivonnaiset ovat hyviä, sillä ne voi tarvittaessa myös pakastaa.

– Tai sitten ostaa juhlien järjestäjälle esimerkiksi joulusiivouksen joko ennen juhlaa tai sen jälkeen. Tärkeintä on osoittaa, että on jollain tapaa mukana.

Jokainen tuo lempparinsa

Järjestelyitä on yhtä monta kuin joulunviettoporukoitakin.

Mehto pitää kuitenkin hyvänä sitä, että joulun järjestämisestä keskusteltaisiin tasaisin väliajoin. Esimerkiksi heidän perheessään päätettiin muutama vuosi takaperin kohtuullistaa joulupöydän tarjontaa.

– Enää ei valmisteta jokaista sorttia, vaan jokainen saa valita oman suosikkinsa ja tuoda sen mukanaan. Silloin saa juuri sitä, mitä joulupöydässä eniten rakastaa.

On myös sellaisia järjestelyitä, että juhlan järjestävä taho jakaa tehtävät. Mehto muistuttaa, että autoritäärisessä tehtävänjaossa piilee vaaransa. Voi aiheuttaa kränää, jos joku ei saa mieleistänsä tehtävää tai kokee muuten epäoikeudenmukaisuutta.

– Kätevämpi tapa on ehkä sellainen, että juhlan järjestäjä tarjoaa esimerkiksi juhlapaikan, koristelut, kattauksen ja ehkä pääruuan. Vieraat tuovat sitten esimerkiksi lisukkeet, jälkiruuan ja juomat.

Tärkeää on myös se, miten toimitaan itse juhlan aikana. Pöytä voidaan kattaa ja astiat kerätä ja putsata yhdessä.

– Jos pöydässä on lapsia, he ottavat oppia siitä, miten asiat tehdään. Raataako yksi ihminen muiden istuessa vai onko asia oikeasti yhteinen?

Toki kaikista yksinkertaisinta olisi jakaa kustannukset suoraan esimerkiksi Siirto-maksuna tai Mobilepaylla. Tällainen järjestely on luontevaa esimerkiksi ystävien kesken vietetyssä joulussa – ja miksei perhejoulussakin.

– Kunhan asioista pystytään puhumaan avoimesti, eikä vain oleteta, että yksi ja sama taho ottaa aina kaikki kulut ja järjestämisen vaivan itselleen.

Lue myös:

Mietityttääkö sopiva budjetti tai rahan antaminen joululahjaksi? Lue tapakouluttajan vinkit