Kavereilla on uudet puhelimet, kausilippu huvipuistoon ja varaa ostaa viikkorahalla merkkivaatteita. Miksi minä en koskaan saa mitään tai pääse minnekään? Tällaisten ajatusten kanssa painii moni lapsi.

Rahasta ei saisi tulla lapsiperheessä mörköä, josta ei puhuta, kertoo verkostotyön ja kestävän kehityksen johtaja Minna Markkanen Takuusäätiöstä. Raha liittyy olennaisesti kaikkien elämään ja arkipäivään, mutta se ei ole pelkkä järjen asia.

– Kun pohditaan, miten lapselle kannattaa puhua rahasta ja rahan riittävyydestä, puhutaan suuresta määrästä arvoja ja asenteita.

Rahankäyttö liittyy vahvasti kulutuskeskeiseen elämäntapaamme, Markkanen muistuttaa. Kulttuuriimme on sisäänkirjoitettu, mihin rahaa missäkin tilanteessa käytetään: jouluna ostetaan kahmaloittain lahjoja, hiihtolomalla mennään laskettelumatkalle, kesällä huristellaan tapahtumiin ja teemapuistoihin, elokuussa ostetaan uusia vaatteita ja tarvikkeita kouluun ja syyslomalla karataan aurinkoon Kanarialle.

Lapsi kasvaa kaikkien näiden rahankäyttöoletusten keskellä, ja jo kolmevuotias lapsi alkaa haluta itselleen kaikenlaista, Markkanen muistuttaa. Lapsen rahataidot eivät kuitenkaan synny itsestään.

Rahan pitäisi olla neutraali asia, sillä kenen tahansa rahatilanne voi muuttua nopeasti.

Markkasen mukaan aivan jokaisessa perheessä pitäisi puhua rahasta, olipa sitä käytössä runsaasti tai niukasti. Varakkaassa perheessä ongelmaksi voi muodostua se, että rahasta ei koskaan tarvitse puhua, joten lapselle ei synny käsitystä siitä, mistä raha tulee ja mihin se riittää. Vähävaraisessa perheessä rahasta puhumista taas saatetaan vältellä, sillä rahatilannetta hävetään.

– Rahan pitäisi olla neutraali asia, sillä kenen tahansa rahatilanne voi muuttua nopeasti, Markkanen tiivistää.

Esimerkiksi perheenlisäys voi muuttaa perheen rahatilannetta voimakkaasti. Takuusäätiö sekä Ensi- ja turvakotien liitto ja Marttaliitto ovatkin laatineet Vauvaperheen talous -nimisen oppaan, jonka avulla perhe voi jo odotusaikana tunnistaa rahankäytön muutoksen tarpeita.

Ikätasoisesti vaikka pelien avulla

Vanhempi voi pahimmillaan tehdä karhunpalveluksen lapselle, jos perheen rahahuolet lakaistaan maton alle. Rahan riittäminen on tutkimusten mukaan yksi ihmisen suurimpia stressinaiheita, ja rahahuolet heijastuvat väkisinkin myös vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen.

Jos rahasta puhuminen on tabu, lapsi voi pahimmillaan olettaa, että vanhemman kireä käytös johtuu lapsesta itsestään. Lapselle kannattaakin avata rahan käsitettä ikätasolle sopivalla tavalla.

Markkanen huomauttaa, että niinkin yksinkertainen asia kuin kauppaleikit tai Afrikan tähden pelaaminen avaa lapselle rahan arvoa. Leikkirahan avulla lapsi oppii, että erilaisten asioiden haluaminen maksaa ja että kaikkea ei voi saada kerralla.

Toivon yhteiskuntaan moniäänisempää rahapuhetta. Jos säästämisestä puhutaan vain sijoittamisena tai ekologisena elämäntapana, silloin unohtuu, että ihmisillä on hyvin erilaiset lähtökohdat tehdä rahaan liittyviä valintoja.

Mitä enemmän lapselle karttuu ikää, sitä konkreettisemmin raha kannattaa ottaa arkipäivässä esille. Viikkoraha opettaa kouluikäistä hahmottamaan, että jos toteuttaa jokaisen pienen mielihalun, rahaa ei jää säästöön minkään isomman hankkimista varten.

Kun nuorelle tulee ajankohtaiseksi muuttaa pois kotoa, hänellä saattaa olla vain hämärä käsitys esimerkiksi vuokraan ja ruokaan kuluvista rahasummista. Takuusäätiö on toteuttanut yhdessä Marttaliiton kanssa Välttämätön, tarpeellinen vai turha -nimisen pelin, jossa erilaisia rahareikiä pääsee pohtimaan pelin varjolla.

– Nuori saattaa kokea rahapuheen nalkuttamisena, mutta pelin avulla aihe on mahdollista ottaa vaivihkaa esille, Markkanen kertoo.

Yhteiskunnan tasolla pohdittavaa

Yhteiskuntaan tarvittaisiin huomattavasti nykyistä moniäänisempää rahapuhetta, Markkanen huomauttaa. Säästämisestä puhuminen kehystetään turhan usein joko sijoittamiseksi tai ekologiseksi elämäntavaksi, eli kummassakin tapauksessa oletuksena on, että ihmisellä on mistä säästää.

– Todellisuudessa perheillä on eriarvoiset mahdollisuudet tehdä rahaan liittyviä valintoja, Markkanen muistuttaa.

Kestävästä kuluttamisesta puhuminen jää Markkasen mukaan helposti sanahelinäksi, sillä samaan aikaan joka paikka pursuaa houkutuksia siitä, millä kaikilla tavoilla ihminen voi kuluttaa.

Markkanen toivookin, että entistä useampi havahtuisi pohtimaan, mistä halu kuluttaa kumpuaa. Onko kyse oikeasta tarpeesta vai itsetunnon pönkittämisestä? Korvaako ostaminen aikaa, yhdessäoloa ja läheisyyttä?

– Pohjimmainen kysymys ihan yhteiskunnan tasolla kuuluu, tuleeko ilo ja onni aina ostamisesta, Markkanen tiivistää.

Miten selvitä arjessa, kun hinnat nousevat mutta tulot eivät? Miten saan rahani riittämään? Tule mukaan säästämään loppuvuoden menoja varten ja osallistu maksuttomaan OP:n säästöhaasteeseen. Säästöhaasteen aikana saat selkeät ohjeet, joiden avulla on helpompi säästää ja pitää oma talous tasapainossa. Lue lisää.

Lue myös:

Neljä nuorta kertoo: näin käytämme rahaa

Kuinka paljon eläminen maksaa?