Jenna laski, että perhehaave maksoi hänelle 95 000 euroa

Jenna Mattila, 33, rakastaa pyöritellä lukuja, eikä positiivinen raskaustesti ainakaan vähentänyt Excel-intoa.

– Olin jo samana päivänä selvittänyt perhevapaiden tulotasoni ja laatinut säästösuunnitelmat pitkälle hoitovapaalle, tuolloin työterveyshoitajana työskennellyt Mattila sanoo.

Ei ole mikään uusi tieto, että perheen perustaminen kurittaa etenkin synnyttävän osapuolen taloutta. Silti rahasta on yhä vaikea puhua, ja Mattila arvelee tietävänsä, miksi.

– Monelle lapsen saaminen on syvä haave ja tiedetään, ettei se välttämättä ole yksinkertaista. Jos puhutaan samaan aikaan rahasta, ihmiset näkevät sen helposti niin, että puhutaan hintalapusta ja siitä, onko lapsihaave sen arvoinen. Siitähän ei ole kyse, vaan siitä, että on äärimmäisen epäreilua, jos vain toinen vanhempi maksaa yhteisestä haaveesta.

Käyttörahaa 500 euroa kuukaudessa

Miten perheen kustannukset sitten pitäisi jakaa? Ei ole yhtä tapaa. Mattila ja hänen puolisonsa lähtivät siitä, että molemmille jäisi riittävästi käyttörahaa.

– Laskimme perheen nettotulot ja nettomenot, eli tulot ja menot köntäksi. Tienaava puoliso maksoi yhteisistä menoistamme isomman osan kuin minä, jotta minulle jäi omaa käyttörahaa 500 euroa kuukaudessa. Puolisolle jäi enemmän.

Mattilan katse oli tulevaisuudessa, joten hän siirsi käyttörahastaan joka kuukausi 200 euroa sijoituksiin.

– Halusin ajatella sen niin, että riippumatta siitä, mitä elämässä tulee tapahtumaan, minulla olisi vapaus valita asioita ilman, että olisin taloudellisesti sidottu toiseen ihmiseen. Tätä voi ajatella myös sijoittamisena pienentynyttä eläkettä varten.

Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi olla uraohjuksia, vaan yhdenvertaisista mahdollisuuksista perheen molemmille aikuisille, myös tulevaisuutta ajatellen. 

Mattila olisi halunnut ostaa myös sijoitusasunnon. Pankki ei kuitenkaan myöntänyt lainaa perhevapaan tukien varassa olevalle, joten Mattilan piti odottaa paluuta työelämään, ennen kuin sijoitusasunnon osto toteutui.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten perheen perustaminen vaikuttaa kotona olevan vaurastumismahdollisuuksiin. Kyseessä olisi voinut olla sijoitusasunnon sijaan omakin koti.

Eläke pieneni 60 euroa kuukaudessa

Mattila sai kaksi lasta ja hoiti heitä kotona lopulta yhteensä neljä vuotta. Hän laskee, että suora tulonmenetys työterveyshoitajan työssä oli hänen kohdallaan 65 000 euroa, kun lomarahoja ei laskettu eikä mahdollisia palkankorotuksia huomioitu.

– Kävin läpi myös eläkekertymäni. Suora eläkkeen pienentyminen oli noilta neljältä vuodelta 60 euroa kuukaudessa. Se ei kuukausitasolla vielä ole valtavan suuri raha, mutta jos ajatellaan, että saisin eläkettä 20 vuotta, se tekisi yhteensä 30 000 euroa.

Samojen neljän vuoden aikana puolison tulokehitys oli merkittävä hänen edetessä urallaan. Mattila muistuttaa myös, että äiti on usein myös se, joka jää kotiin, kun lapset sairastavat tai tekee lyhyempää päivää, kun he aloittavat koulun.

– Se vaikuttaa naisen mahdollisuuksiin sitoutua työhönsä ja vastaavasti lyhyempi työaika vaikuttaa eläkekertymään. Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi olla uraohjuksia, vaan yhdenvertaisista mahdollisuuksista perheen molemmille aikuisille, myös tulevaisuutta ajatellen. 

Mattila jättäytyi perhevapaiden jälkeen yrittäjäksi. Numeroita rakastava nainen toimii nyt talousvalmentajana.

– Moni lähtee perhevapaalla haaveilemaan toisenlaisesta työstä, ja niin kävi itsellenikin. Perhevapaa-aikana tehdyt sijoitukset toivat taloudellista turvaa työelämämuutokseen, vaikka sijoituksin ei lopulta tarvinnut kajota.

Uuden työnsäkin puolesta Mattila tietää, että harva on katunut sitä, että keskusteli puolison kanssa rahasta.

– Rahasta puhuminen tuo vapautta ja valtaa omasta arjesta ja päätöksistä sekä vahvistaa tasavertaisuutta perheessä.

Lue myös:

Vanhempainvapaa ja raha: Käy läpi nämä neljä talousvinkkiä

Kun Ida Paarnio erosi, hän joutui turvautumaan yhteiskunnan apuun – “Elämästä tuli parempaa, sillä minulla on taloudellinen vapaus”‍

Niko maksoi parisuhteessa kaiken ja velkaantui pahasti – Mistä tunnistaa taloudellisen hyväksikäytön?‍