Kun Ida Paarnio erosi, hän joutui turvautumaan yhteiskunnan apuun – “Elämästä tuli parempaa, sillä minulla on taloudellinen vapaus”

Ida Paarnio, 33, erosi vuonna 2020. Puoliso muutti pois yhteisestä kodista, johon Paarnio jäi asumaan kahden lapsensa kanssa. Hän odotti tuolloin kolmatta lastaan.

Arjen kulut nousivat, sillä asunnon vuokra ja muut asumiseen liittyvät maksut jäivät kokonaan Paarnion maksettavaksi. Häntä jännitti.

– Mietin, miten pärjäisin yksin. Perheessä ei ollut enää edes yhtä palkkatulollista, sillä olin tuolloin opiskelija ja kotiäiti.

Sekin jännitti, miten muut ihmiset suhtautuisivat uuteen tilanteeseen ja siihen, että hänen pääasialliset tulonsa olivat sosiaalietuuksia ja -tukia.

– Tukien varassa elämisestä saa helposti leiman otsaan.

Silti Paarniosta tuntui, että elämänmuutos oli sysäys parempaan.

– Minulle ero oli taloudellinen pelastus, sillä sain alkaa itse päättää, mihin käytän omat ja lasteni rahat.

Paarniolle uusi elämä eron jälkeen tarkoitti sitä, että hän alkoi laittaa talouttaan parempaan kuntoon. Hän oli velkaantunut muutamaa vuotta aiemmin pahasti ja hakenut pääsyä yksityishenkilön velkajärjestelyyn.

– Velkajärjestelyprosessin eteneminen valoi uskoa siihen, että toivottoman tuntuisesta velkasummasta voi vielä selvitä. 

"Yhteiskunta ei jätä pulaan"

Yhteiskunnan tuen määrä yllätti Paarnion. Kun kodin vuokra kävi liian kalliiksi, hän haki ja sai Kelalta yleistä asumistukea, jotta pystyi säilyttämään lapsille tutun asunnon.

Kun rahat olivat ennen joulua lopussa, perhe sai Hyvä joulumieli -ruokalahjakortin kunnan sosiaalitoimen kautta.

– Yhteiskunta ei jätä pulaan, jos avun piiriin vain hakeutuu.

Minulla oli käytössä monia tuen muotoja, ja pääsin taloudellisesti jaloilleni. Tukien hakemisen ja käyttämisen ei pitäisi olla tabu.

Taloudellisesti tiukassa tilanteessa Paarniolle merkittävin apu oli velkajärjestelyjä hoitava talous- ja velkaneuvoja. Myös kunnan sosiaalihuolto neuvoi, millaisia tukimuotoja oli mahdollista saada ja miten velkajärjestelyyn hakeudutaan.

– Minulla oli käytössä monia tuen muotoja, ja pääsin taloudellisesti jaloilleni. Tukien hakemisen ja käyttämisen ei pitäisi olla tabu. Jos ei uskalla sanoa ääneen, että nyt on tosi tiukkaa, voi joutua syvempään kuiluun eikä välttämättä ymmärrä, mistä apua voisi saada.

Henkisenä tukena olivat ystävät ja sukulaiset. He lähettelivät tsemppiviestejä ja olivat seurana, kun Paarniosta tuntui, ettei hän enää jaksa taistella rahojen riittämisen kanssa.

Apua budjetoinnista ja vertailusta

Haastavinta Paarniosta oli laskea, miten pienet tulot sai riittämään koko kuukaudeksi. Silti hän nautti siitä, että oli itse vastuussa budjetistaan.

– Vaikka raha oli tiukassa, minä yksin hallinnoin perheen taloutta. Jos olin käyttänyt enemmän rahaa kuin olin budjetoinut, jouduin katsomaan peiliin ja oppimaan rahankäytöstäni.

Paarnio alkoi tehdä kuukausittain budjettitaulukkoa‍, johon hän merkitsi ensin asumiskulut ja pakolliset menot. Siitä näki, miten paljon rahaa jäi muuhun. Ruokabudjetin hän jakoi viikko- ja jopa päivätasolle.

Hän ei tunne joutuneensa luopumaan mistään tai menettäneensä mitään eron vuoksi.

– Ennemmin ajattelen, että kun sain vapaammin päättää, mihin rahat käytetään, pystyin myös tarvittaessa nipistämään niistä kuluista, joista halusin, ja käyttämään rahat muuhun.

Tilalle tuli esimerkiksi enemmän elämyksiä ja yhteisiä kokemuksia lasten kanssa.

– Elämästä tuli parempaa, sillä minulla on taloudellinen vapaus.

Paarniosta tuli aiempaa tarkempi rahankäyttäjä. Hän saa nykyisin mielihyvää siitä, kun ruokalasku alittaa budjetoidun summan ja jääkaapissa on vain välttämättömät ruokatarpeet.

– Tykkään vertailla hintoja kaupassa ja ostaa tuotteita edullisimman kilohinnan mukaan. Se on kyllä tänä päivänä haastavaa, sillä hinnat vaihtelevat jopa viikon sisällä. 

Uusperheen säästäväistä arkea

Paarnio on nykyisin uudessa parisuhteessa ja elää seitsenhenkisessä uusperheessä.

Perheen elämä on edelleen melko minimalistista: he seuraavat tarkkaan ruokakauppalaskujaan, kierrättävät lastenvaatteita ja harkitsevat esimerkiksi suoratoistopalveluiden käyttöä.

Vaikka perheessä on toinen aikuinen jakamassa arjen kuluja, Ida Paarniolle on tärkeää, että hän pystyy pärjäämään omilla rahoillaan.

– Suurin oppi erossa oli, että koskaan ei tulisi laskea talouttaan toisen ihmisen varaan.

Paarnion hakemus velkojen järjestelystä hyväksyttiin vuonna 2021, ja velkajärjestelyn mukainen maksuohjelma alkoi 2022. Paarnio lyhentää velkataakkaansa kuukausittain. Hän myös on alkanut säästää pientä summaa puskuriksi yllätyksiä varten.

Paarnio iloitsee siitä, että kun velkajärjestely päättyy, koittavat taloudellisesti vapaammat ajat.

– Vaikka omista tulovirroista täytyy olla tosi tarkka, saan voimaa siitä, että velat on maksettu puolentoista vuoden kuluttua. Iloa tuo myös se, että meille syntyy pian yhteinen lapsi.

Unelmissa oma asunto tai mökki

Jokainen on itse vastuussa elämästään ja taloudestaan. Kaikesta selviää. Niin Paarnio haluaisi sanoa muille, jotka joutuvat eron myötä tinkimään elintasostaan.

– Jos elintaso laskee, elämänarvojaan pitää laittaa uusiksi. Esimerkiksi uusien vaatteiden tai huonekalujen sijaan on haettava mielihyvää siitä, että ostaa käytettynä tai saa ilmaiseksi.

Hänen mielestään arvojen uusiminen on jopa rikkaus.

– Se opettaa olemaan oman taloutensa herra.

Paarnio on tehnyt budjettisuunnitelmia vuoden 2025 alkuun asti. Hän toivoo pääsevänsä silloin toteuttamaan haaveitaan, kun rahaa ei mene enää velkojen maksuun.

– Minun on tarkoitus on alkaa säästää enemmän ja kartoittaa varallisuuttani. Ehkä minun on tulevaisuudessa mahdollista hankkia oma asunto tai mökki.

Lue myös:

Näin Riikka budjetoi menonsa 1 800 euron nettotuloista – ”ihminen tulee halutessaan hirveän vähällä toimeen”

Stressaavan velkakierteen selättänyt Niilo: ”Ymmärsin, että en voi aina ottaa uutta lainaa”‍

Velkavankeudesta vapautunut Annika Kajan: ”Murehdin, että tulisin maksamaan tätä velkaa loppuelämäni”‍