Siivoojana työskentelevä Maria: “Vaikka palkka on pieni ja arvostus huonoa, olen aina tykännyt työstäni”

Maria Lehmuskallio-Loula aloittaa työpäivänsä tavallisesti aamukuudelta.

Niin hän on tehnyt tänäänkin työskennellessään Nakkilan kunnantalon pihapiirissä sijaitsevassa rakennuksessa. Aamun ensimmäisinä tunteina hän on pyyhkinyt kaikki kosketuspinnat työhuoneista ja yleisistä tiloista, tyhjentänyt roskikset, imuroinut ja pyyhkinyt lattiat ja lattialistat sekä siivonnut vessat.

Varhaisena aamuna kiinteistössä ovat liikkuneet vain hän ja siivousvaunu, mutta pikkuhiljaa paikalle on alkanut saapua toimiston työntekijöitä.

– Siivoan paikoissa, joissa siivooja saa näkyä, mikä on hyvä asia. Tykkään siitä, että työ on ihmisläheistä, hän sanoo.

Iltapäivän puolella siivoustyö jatkuu toisessa kohteessa.

Haastavinta työssä on suunnittelu

Lehmuskallio-Loula on työskennellyt Nakkilan kunnan puhtaushuoltajana vuodesta 2006.

Työssään hän vastaa puhtaudesta neljässä kunnan rakennuksessa. Tiloissa on tehtävä kahdesta neljään kertaa viikossa ylläpitosiivous ja viikoittain niin sanottu parempi siivous, jossa muun muassa puhdistetaan enemmän pölyjä.

Keskiviikkoiltapäivisin työsuojeluvaltuutettuna toimiva Lehmuskallio-Loula tekee työsuojelutehtäviä.

Ammattikuntaamme pitäisi arvostaa enemmän. Jos siivoojat otetaan kuvasta pois missä tahansa paikassa, toiminta pysähtyy.

– Haastavinta työssäni on tällä hetkellä suunnittelu. Työaika on organisoitava tarkasti, jotta saa ajan riittämään ja tietyn puhtaustason pidettyä eri kohteissa.

Myös esimerkiksi lattian vahanpoistojen ja ikkunanpesujen suunnittelu on joskus haastavaa, sillä vahanpoiston yhteydessä kohde on käyttökiellossa jonkin aikaa ja aikataulut on sumplittava yhdessä kiinteistöissä työskentelevien ihmisten kanssa.

Joskus työpäivien aikana tulee yllätyksiä. Työkohde saattaa muuttua, sillä puhtaushuoltajat paikkaavat tarvittaessa poissaolijoita sairaustapauksissa.

– Joustavuutta vaaditaan, sillä me siivoojat olemme niin sanottu tukipalvelu ja tärkeä lenkki kunnan palveluissa.

Monipuolista osaamista vaativa työ

Lehmuskallio-Loulan mielestä moni ei täysin ymmärrä siivoojien merkitystä yhteiskunnassa.

– Ammattikuntaamme pitäisi arvostaa enemmän. Jos siivoojat otetaan kuvasta pois missä tahansa paikassa, toiminta pysähtyy.

Helposti ajatellaan, että siivoustyötä voi tehdä kuka vain, mutta Lehmuskallio-Loulan mukaan siivoojan työssä tarvittavaa ammattitaitoa ei ole kenellä tahansa. Esimerkiksi siivousvälineiden käyttö ja pintamateriaalien tuntemus vaativat osaamista.

– Liian järeillä välineillä ja aineiden väärällä annostelulla saa pinnat pilalle. Kun pöpöt jylläävät, on osattava tehdä eristyssiivous, ja myös eritetahrojen poistossa on tietyt kikat.

Lisäksi työ on usein fyysisesti raskasta.

– Minulla ei ole vielä ollut vaivoja, mutta monilla siivoojilla on tullut työstä erilaisia kremppoja.

1600 euron nettotulot vaativat arjen suunnittelua

Lehmuskallio-Loulan peruspalkka on 1980 euroa. Hän saa lisäksi noin 150 euron kokemuslisän. Verojen jälkeen palkasta jää käteen hieman alle 1600 euroa.

– Se ei ole suuri summa. Kun ensin maksan asuntolainan lyhennyksen ja laskut, joudun tarkkaan miettimään, mihin loput rahat käytän. Asumis- ja ruokakulujen lisäksi ei voi tehdä kovin monia ylimääräisiä juttuja. Esimerkiksi vaatteiden ostoa harkitsen aina tarkkaan.

Ruokakaupassa Lehmuskallio-Loula tutkii tarkkaan tuotteiden hinnat ja valitsee usein edullisimman vaihtoehdon. Leikkeleiden syömistä hän on vähentänyt hintojen nousun vuoksi.

– Teen ruuat aina itse alusta loppuun, ja samaa ruokaa syödään pari päivää. Sillä tavalla saa hyvää ruokaa hieman edullisemmin.

Vapaa-ajan luksusta Lehmuskallio-Loulalle ovat teatteri- ja kylpylämatkat. Niihin hän laittaa rahaa mielellään, mutta silloin täytyy usein tinkiä jostain muusta.

– Pystyn käymään teatterissa ja joskus kylpylöissä, kun tingin ostoksista ruokakaupassa. Bensan hinnan nousu on tehnyt kotimaanmatkailusta törkeän kallista, enää ei voi ajella mihin tahansa.

Aiemmin Lehmuskallio-Loula saattoi käydä festivaaleilla, mutta nyt lippujen hinnat ovat karanneet hänen ulottumattomiinsa.

Siivooja on hyvä ammatti

Hoitoalan pienet palkat ovat olleet paljon tapetilla. Lehmuskallio-Loula ihmettelee, miksei siivoojien ansioista puhuta, sillä ne ovat jopa pienemmät kuin hoitajien.

– Olen urani huipulla ja palkkani on järjettömän pieni, alle 2200 euroa, eikä se siitä enää nouse. Tänä päivänä ei pitäisi olla alle 2000 euron lähtöpalkkoja.

Olen aina tykännyt työstäni. Erityisesti pidän siitä, että saan suunnitella työaikani ja työpäivien kulun itse.

Matalapalkka-aloilla olevilla palkka riittää hädin tuskin elämiseen.

– On onni, että olen avioliitossa. Jos olisin yksinhuoltaja, tilini voisi mennä miinukselle joka kuukausi.

Pienestä palkasta huolimatta töihin on joka aamu kiva lähteä.

– Siivoojan ammatti on hyvä. Olen aina tykännyt työstäni. Erityisesti pidän siitä, että saan suunnitella työaikani ja työpäivien kulun itse. Minulla on myös hyvä työnantaja.

Harrastukset tuovat voimaa arkeen

Pienilläkin tuloilla elämästä voi tehdä hyvää ja onnellista.

– Ajattelen positiivisesti, että saan olla onnellinen, sillä minulla on työpaikka. Raha ei tuo onnea: elämän rikkaus on muualla.

Harrastukset ja sosiaaliset suhteet tuovat Lehmuskallio-Loulan elämään sisältöä. Hän on mukana hyväntekeväisyysjärjestöissä ja luottamustoimissa, muun muassa paikallisen Lions Clubin naistoiminnassa ja puheenjohtajana ammattiliitto JHL:n paikallisyhdistyksessä.

– Saan harrastuksista itselleni kokemuksia, ystäviä ja paljon kivoja hetkiä.

Lehmuskallio-Loula ei mielellään neuvoisi muita, jotka kamppailevat rahan riittävyyden kanssa arjessa. Jokaisella on omat elämäntilanteensa ja keinonsa selvitä.

– Jos olet matalapalkkaisessa työssä, palkka on mikä on. Sen kanssa pitää oppia elämään. Ehkä vapaa-ajalle voi etsiä ilmaisia, sosiaalisia hyväntekeväisyysharrastuksia, joita löytyy monenlaisia. Kun tekee asioita toisten ihmisten hyväksi ja saa heidät onnelliseksi, se tuo itselle hyvän mielen ja paljon voimaa arkeen.

Lue myös:

Näin Riikka budjetoi menonsa 1 800 euron nettotuloista – ”ihminen tulee halutessaan hirveän vähällä toimeen”

Pienituloinen Petra Sten-Heinonen säästi 8500 euroa vuodessa – näin hän sen teki

Näin suojaudut inflaatiolta – neljä vinkkiä‍