Joka ennustaa tulevaa valehtelee, vaikka puhuisi totta
Ei ole montaa elämän osa-aluetta, jossa ei yritettäisi ennustaa tulevaa. Ennakoimme säätä, kunnallisvaalien äänestysaktiivisuutta, ensi tiistain koronalukemia tai vaikkapa pörssikursseja. Tulevaisuus kiinnostaa, sillä tulemme viettämään siellä loppuelämämme. Kauas on vaikea nähdä, mutta joskus lyhyenkin aikavälin ennustaminen on tavattoman vaikeaa. Kylmän sodan vuosina yksikään läntinen tiedustelupalvelu ei kyennyt ennustamaan vuoden 1989 dramaattisia tapahtumia.
Pankkia, kuten se vuonna 2021 ymmärretään, ei suurella todennäköisyydellä ole olemassa vuonna 2030. Muutos on väistämätön, mutta mitkä asiat muuttuvat ja kuinka paljon? Suomen finanssimarkkinoilla kilpailu pääasiakkuudesta käydään edelleen ensisijaisesti perinteisten toimijoiden välillä. Ikonisten talletuspankkien ja julkisten toimijoiden lisäksi rahoitustoimialalle on alkanut viime vuosina ilmaantua uudenlaisia pelaajia. Suuret teknologiayhtiöt ovat alkaneet etenkin ulkomailla ottaa entistä suurempaa roolia myös rahoitustoimialalla, vaikka niiden ydinliiketoiminta onkin muualla. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi Google, Apple, Facebook ja Amazon. Näiden yhtiöiden liiketoimintamallit eroavat merkittävästi perinteisten rahoituslaitosten vastaavista.
Applen tavoitteena on laajentaa ekosysteemiään kohti maksamisen palveluja. Maksoin Apple Pay:llä kaikki viikonlopun ostokset ja on helppo nähdä, kuinka tarpeettomaksi pankkikortti on jo tulevina vuosina muuttumassa. Facebook on nykyään maailman suurin verkkosivusto ja heidän tulevaa taloustoimintomalliaan verrataan kiinalaiseen WeChatiin, jossa käyttäjät voivat somen kautta hoitaa myös kaikki päivittäiset raha-asiansa. Ja jos puhutaan käyttäjäkokemuksesta, kukaan toimija maailmassa ei tiedä meistä yhtä paljon kuin hakukonejätti Google.
Teknologiayhtiöistä pisimmällä on verkkokauppajätti Amazon, jolla on kykyä investoida tutkimukseen, tuotekehitykseen ja infrastruktuuriin enemmän kuin Suomen valtiolla. Yhtiö tähtää siihen, että Amazonista voit napin painalluksella nostaa asuntolainoja, avata tilin, saada yritysluottokortin tai kasvattaa eläkettä. Teknologiajätit ovat aiemmin kilpailleet ihmisten datalla, tulevaisuudessa he haluavat myös rahamme.
Tilanne ei kuitenkaan ole pankkien näkökulmasta niin synkkä kuin voisi ajatella. Asiakkaat eivät tulevaisuudessa välttämättä tarvitse pankkia, mutta he tarvitsevat pankkien tuottamia palveluita, jotka tulevat erilaisten ekosysteemien kautta. Pankkien on päätettävä, haluavatko ne olla peruspankkijärjestelmien ylläpitäjiä vai aktiivisesti mukana muutoksessa. Alustatalous luo maakunnalliselle pankille mahdollisuuden yhdistää paikalliset resurssit maailmanluokan teknologiaan.
Tällä vuosikymmenellä me näemme mitä tarkoittaa, kun finanssi ja teknologia integroituvat.
Otsikon lause on tulevaisuutta kuvaava arabialainen sananlasku.
OP Keski-Suomen asiantuntijoiden muut kirjoitukset OP Mediassa
Matti Halttunen on kahden lapsen isä ja henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja. Kun Matti ei ole rakentamassa tulevaisuuden pankkia, hänet löytää kesämökiltä, lasten futisharrastuksista tai Lapin erämailta.