Pitääkö olla huolissaan - vakauttamisesta talouden jarruksi?
Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen pankkisääntely on ollut selvästi kiristyvä nostaen esimerkiksi pankeilta vaadittavien omien pääomien määrää. Yhteinen sääntelyperusta on tärkeä, koska sen tarkoituksena on pyrkiä luomaan vakautta ja ennustettavuutta koko pankkijärjestelmään. Kiristyneillä pääomavelvoitteilla on onnistuttu vahvistamaan monen pankin riskipuskureita, mutta samalla se on myös nostanut ja kiristänyt niiden tuloksentekovelvoitteita.
Yhteisellä sääntelyllä ei kuitenkaan ole kyetty vakauttamaan koko toimialaa. Osalla pankeista tilanne oli heikko jo ennen finanssikriisiä eikä se ole juurikaan parantunut. Pikemminkin päinvastoin.
Taannoiset pankkivalvojan julkaisemat stressitestit osoittavat erityisesti Pohjoismaissa toimivien pankkien olevan riskeihinsä nähden taloudellisesti vakaalla pohjalla. Laskelmissa ne säilyttivät riittävällä tasolla olevat toimintapääomat myös erittäin vakavan kriisin skenaarioissa. Eli pankin nykyiset pääomat riittäisivät kattamaan oman luottosalkun mahdolliset riskit myös ns. kauhuskenaariossa. Mihin siis tällainen pankki tarvitsisi edelleen lisää omaa pääomaa, kuten Baselin pankkikomitean suunnitelmissa ehdotetaan? Kaksinkertaiseen kauhuskenaarioon vai mahdollisesti joihinkin muihin kuin pankin omiin riskeihin? Euroopassa pääomavaatimukset voisivat nousta selvästi enemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Sääntely jo nykyisellään aiheuttaa pankeille merkittäviä suoria ja epäsuoria kuluja. Lisääntyneistä kuluista huolimatta pankin tulee kuitenkin tehdä enemmän tulosta, jotta omat pääomat kasvaisivat sääntelyn edellyttämällä tavalla. Pelkästään OP Keski-Suomi maksaa tänä vuonna noin miljoona euroa vakausrahastomaksua ja kyseinen maksu on ensi vuonna edelleen kasvamassa. Tämä on lähes 15 prosenttia vuosittaisesta asiakasliiketoiminnan tuloksesta. Jatkuva kulujen kasvu puolestaan johtaa pankkien toimintojen tehostamispakkoon, koska palveluiden hinnat, kuten luottomarginaalit, ovat esimerkiksi Suomessa erittäin kilpailtuja.
Suomessa pk-yritysten rahoitus on erittäin pankkisidonnaista. Mikäli pankkien toimintaedellytyksiä kiristetään edelleen, voi tällä olla negatiivisia vaikutuksia yritysten kasvumahdollisuuksiin, ja tätä kautta myös koko Suomen elinvoimaisuuteen. Sääntelyn tulisi ottaa paremmin huomioon kunkin valvottavan pankin taloudellinen tilanne, näiden todellinen riskinkantokyky suhteessa omiin riskeihin sekä kunkin maan talouden ominaisnaispiirteet. Mikäli pankkien rahoituskyky halvaantuu, joudutaan jatkuvasti kehittämään korvaavia ja kasvua tukevia rahoitusmuotoja. Näissä tapauksissa valtiot ja sitä kautta veronmaksajat ajautuvat ottamaan suoraa rahoittajan roolia. Me pankeissa toivomme, että sääntely pidettäisiin toiminnan vakauttajana, ei sen estäjänä.
Pasi Sorri on OP Keski-Suomen toimitusjohtaja ja OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen jäsen. Yrittäjän puoliso, kahden lapsen isä sekä aktiivinen kuntourheilija, intohimoinen nikkaroija ja metsänhoitaja.