Vale, emävale, tilasto?
Viime aikoina kuluttaja on joutunut seuraamaan kylmä hiki otsallaan inflaation kehitystä ja sen vaikutusta omaan talouteensa. Harvoin tulee kuitenkaan mietittyä, mitä kaikkea inflaatioluvut ovat syöneet sisäänsä ja miksi julkaistuja lukuja on useita. Ja ennen kaikkea - mistä syystä koemme inflaation korkeammaksi kuin viralliset tilastot osoittavat?
Inflaatiolla tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden hintojen nousua, joka itsessään on luonnollinen talouden ilmiö. Vastaavasti myös palkoilla on taipumus nousta vuosien mittaan. Tämä yhtälö varmistaa sen, että kuluttajien ostovoima säilyy ennallaan tai jopa paranee ajan kuluessa. Parin viime vuoden korkea inflaatio on kuitenkin iskenyt tämän yhtälön rikki ja kuluttajat ovat huomanneet käytössä
olevien varojensa riittävän aiempaa vähempään.
Inflaation laskemisessa on omat haasteensa, jotta saadut luvut olisivat vertailtavia eri maiden välillä. Kotimaista inflaatiota seurataan kuluttajahintaindeksin avulla, johon lasketaan kuluna mukaan myös asuntolainan korot. Tämän takia korkojen voimakas nousu onkin kiihdyttänyt kotimaista inflaatiota, vaikka korkojen nostamisella pyritään nimenomaan päinvastaiseen lopputulokseen. Euroalueella inflaatiota mitataankin yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä, josta on muun muassa asuntolainojen korkojen vaikutus siivottu pois. Nimensä mukaisesti tämä laskentatapa mahdollistaa eri maiden välisten inflaatiolukujen vertailun.
Koettu inflaatio on tutkimusten mukaan säännönmukaisesti korkeampi kuin viralliset inflaatioluvut. Miksi siis koemme, että tilastot ovat virheellisiä? Yksi selittävä tekijä on se, että havaitsemme hintojen nousun herkemmin kuin niiden laskun. Kuitenkin niin nousseet kuin laskeneetkin hinnat ovat mukana keskimääräistä inflaatiovauhtia laskettaessa. Lisäksi seuraamme herkästi usein ostamiemme tuotteiden hintakehitystä ja järkytymme aina uudestaan kahvikupillisen hinnan noususta. Samalla unohdamme, että tämän merkitys inflaatiota laskettaessa on marginaalinen. Myös muistikuvamme tiettyjen tuotteiden hinnoista voi olla jo aikojen takaa, kun taas tilastoitu inflaatio vertaa hintoja vuoden takaiseen.
Omiin hintakäsityksiin ja muistikuviin tukeutuminen on ymmärrettävää, mutta se johtaa helposti liian suppeaan tarkasteluun. Aina voidaan kyseenalaistaa, että painotetaanko inflaation laskennassa oikeita tuotteita tai palveluita, koska jokaisella meistä on omat yksilölliset kulutustottumuksemme. Tästä huolimatta laaja inflaatiokori lienee kuitenkin varmempi mittari, kun omat hintahavainnot bensapumpulla. Vaikka inflaation pahin huippu vaikuttaisi tilastojen mukaan olevan takanapäin, niin vanhojen hintatasojen perään meidän ei kannata haikailla. Hintojen nousu kuuluu normaaliin talouden kulkuun, kunhan nousutahti on maltillista.
OP Private Keski-Suomi ja asiantuntijat palveluksessasi
OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa.
Harri Kinnunen on pitkän linjan varainhoitaja, jolla asiakas on toiminnan keskiössä. Sijoitusmarkkinoiden ja talouden ilmiöiden seuraaminen oli alun perin harrastus, jonka parista on löytynyt työpaikka jo yli 15 vuoden ajan.