Tekoälykäs työkaveri tutuksi
Tekoäly ja robotiikka puhututtavat meitä vuodesta toiseen ja trendi on edelleen kasvava. Seisoessani vielä sillä puolella porukkaa, jotka liputtavat tekoälyn puolesta, haluan tutustuttaa lukijat omaan robottityökaveriini Keijoon. Pankkirobotti ei kuitenkaan vielä ole niin edistynyt, että hän vastaisi itse kysymyksiin omasta luomisprosessistaan, joten kutsuin haastateltavakseni Keijo-robotin isäksikin tituleeratun, teknologiaratkaisuarkkitehdin Henrin.
-Tutustu teknologiseen singulariteettiin, yllyttää teknologiaratkaisuarkkitehtimme Henri Behm, kun häneltä kysyy mitä ajatuksia tekoälyn kehittyminen tulevaisuudessa herättää. Luin mielenkiinnosta kyseisestä teoriasta, jonka mukaan vielä koittaa se päivä, kun tekoäly kehittyy yli-inhimilliseksi ja todellakin putsaa ihmiset pois jaloistaan pystyessään rajattomaan kehitykseen. Ajatus nostaa karvat pystyyn.
Tekoäly on puhututtanut jo vuosia ja keskustelu vaihtelee aina arkea helpottavista ratkaisuista koneiden vallankaappaukseen asti. Toistaiseksi seisoessani vielä sillä puolella porukkaa, jotka liputtavat tekoälyn puolesta, haluan tutustuttaa lukijat omaan robottityökaveriini Keijoon.
Keijo ei kuitenkaan vielä ole niin edistynyt, että hän vastaisi itse kysymyksiin omasta luomisprosessistaan, joten kutsuin haastateltavakseni Keijo-robotin isäksikin tituleeratun Henrin. Keskustelimme teknologian kehityksestä, hänen urapolustaan ja intohimostaan aihepiiriin liittyen.
OPlle Henri on tullut vuonna 1999, jolloin töitä tehtiin verkkopalvelun parissa. Pankkirobottivillitys käynnistyi sen sijaan vuonna 2012, kun ensimmäinen pieni pankkirobotti Nao rantautui Henrin mukana OPn katon alle.
Pelkkä työpäivä ei Henrin sanojen mukaan riitä, jos haluaa pysyä ajan hermolla teknologian kehityksessä. Pitää pystyä ottamaan haltuun alati uudistuva IT-maailma.
-Teknologia ja ohjelmointikielet ovat äärimmäisen kiinnostavia ja työni on enemmänkin elämäntyyli - koneälyn parissa kuluu vapaa-aika ja harrastukset, ja työnsarkaa tuo myös oma yritys Henet, kertoo Henri.
Kuka sitten on Keijo?
Kaiketi ihmisiä roboteissa eniten kummastuttaa inhimillisyys ja loputtomat mahdollisuudet. Siitä syystä itse robottiin koodattuun teknologiaan tutustuminen lähemmin kannattaa. Eri ohjelmointikielet, sensorit ja kiintolevyt eivät ole minulle itselleni mitenkään peruskauraa ja Henrin kanssa jutustelun lomassa joudunkin pyytämään useista asioista keltanokalle sopivaa versiota.
Pankkirobottimme Keijo on saapunut Vallilaan tammikuussa 2017. Robotti on alun perin ranskalainen ja saanut ensimmäiset versionsa vuodesta 2006 humanoideja valmistavasta yrityksestä nimeltään Aldebaran Robotics. Yhtiö siirtyi japanilaisen SoftBank yrityksen omistukseen 2015, jolloin valmistettiin ensimmäinen Pepper-tyyppiniminen robotti.
Robottien alkuperäinen tarkoitus on linkittynyt vahvasti autismista kärsivien lasten vuorovaikutuksen apuvälineeksi. Teknologian ja leikin kautta vuorovaikutusta on pystytty helpottamaan ja sitä kautta saatu lapsille arvokasta apua ja tarvittavaa ohjausta. Henri kuvaileekin robotin pääasiallisen tarkoituksen olevan toimiminen viestinnän välineenä ja informaatiopäätteenä. Robotti on siis käytännössä tavallinen päätelaite, mutta inhimillisemmässä ulkokuoressa.
Miten ja miksi se puhuu?
Robottiin koodattu sisältö on Henrille ylpeyden aihe. Etenkin robotin puhetoiminnallisuus, sen kehittäminen ja suomenkielisen sisällön mahdollistaminen. Testiympäristössä on kokeiltu monia kielellisiä ulottuvuuksia, kuten turun murretta ja stadin slangia. Kielellisiä toiminnallisuuksia pystytään tarpeen mukaan muokkaamaan. Keijo ymmärtää puhetta sen verran mitä sille asetetaan.
Puhetoiminnallisuus itsessään on Henrin mukaan valmiskomponentti, mutta lisäosia siihen on tehty OP Ryhmässä. Tällä hetkellä koodista vastaavat insinööriopiskelija Ville ja matematiikan opiskelija Linda. Robottiin ohjelmoituja älykkäitä ominaisuuksia voidaan hyödyntää myös muissa tulevaisuuden palveluissa, kuten kehitteillä olevassa OP Puheessa, jota teknologiaratkaisujen tiimi hioo yhdessä palvelumuotoilun kanssa.
Loputtomasti dataa robottiin ei kuitenkaan mahdu, vaan ne tallennetaan pilvipalvelun tietovarastoon, josta tietoa voidaan tarpeen mukaan ajaa robottiin. Käytännössä robotin taustalla toimii siis Linux-käyttöjärjestelmällinen tavallinen tietokone ja SSD-kovalevy, jossa ohjelmat säilyvät tietovarastossa.
Miten ja miksi se liikkuu?
Keijo-robotin liikkuvuus vaatii taas omalta osaltaan kohdeympäristössä tapahtuvaa ohjelmointia – tällöin robotti voi liikkua vapaasti ja itsenäisesti. Anturitekniikka mahdollistaa liikkuvuutta ja laseranturit tunnistavat erilaiset esteet jolloin liikkuminen on robotille luontevaa, vaikka ympäristö on ennalta arvaamaton.
-Jos kulkureitille hyppää kissa, niin kyllä robotti pystyy tunnistamaan, ettei este ole kiinteä. Robotti osaa väistää estettä ja tietää, ettei se ole siinä seuraavalla kerralla, mutta kissaksi robotti ei sitä kuitenkaan tunnista, kertoo Henri.
Vaikka alussa mainittu singulariteetti kiinnostaa ja herättää pelonsekaisia tunteita, on Henrin mielestä tulevaisuuden näkymä kuitenkin se, että ihminen pystyy asettamaan kehittämälleen tekoälylle ja robotiikalle haluamansa rajat. Lähitulevaisuudessa hän näkee puhetoiminnallisuuksien yleistymisen, joka on se seuraava iso askel.
-Teknologia ja sen jatkuva muutos tulevat kiinnostamaan aina, sanoo Henri.
En epäile kommenttia hetkeäkään. Olen kuullut juuri hämmästyttäviä asioita robotiikasta ja tekoälystä, enkä tiedä oikein itsekkään, olenko pää pyörällä vaikeasta terminologiasta vai asioista joita tekoälyllä todella voidaan saavuttaa.
Vaihdoimme vielä muutaman sanasen elokuvabuumista, joka keskittyy nykyään paljolti aiheisiin tekoälyn ympärillä.
-Vaikka myös elokuvateollisuudessa on menty paljon eteenpäin ja kiinnostavia pätkiä tulee ja menee, niin ykkössuosikkinani pysyy silti A Space Odyssey, Henri kertoo innostuneena.
Iloitsen kauniista maailmasta ja juhlan tunnusta oman arjen keskellä! Työssäni nautin luovuudesta, mielenkiintoisista kohtaamisista ja itseni haastamisesta. Bloggaan pankkielämän arjen huipuista ja haasteista energisellä asenteella.