Geotaloudesta voidaan puhua, kun maa käyttää taloudellista voimaansa (geo)poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Taloudellinen voima perustuu olemassa oleviin kauppa- ja rahoitussuhteisiin.  

Geotalouden keinovalikoimaan kuuluvat tuontiin ja vientiin liittyen tullit, boikotit, kiellot ja kauppasaarrot.  Lisäksi pankki- ja rahoitustoiminnassa voidaan asettaa maksusaartoja ja sanktioita.  

Jotta geotalouden keinoja voi käyttää, täytyy keinoja käyttävän maan olla toimien kohteena olevalle maalle merkittävä tuonti- tai vientikumppani. Lisäksi maan asema globaalissa rahoitusjärjestelmässä voi antaa sille mahdollisuuden geotalouden keinojen käyttöön.  

Geotalous ei ole uusi keksintö, vaan geotalouden keinot olivat laajasti käytössä viimeistään 1900-luvun alussa. Esimerkiksi Iso-Britannia käytti vaikutusvaltaansa kivihiili- ja puuvillakaupassa, kun se taivutteli Italian liittymään ensimmäiseen maailmansotaan. Globalisaation ja vapaakaupan vallatessa alaa geotalouden keinot vähentyivät, joskin erilaisia pakotteita – esimerkiksi Irania kohtaan – on nähty useasti.  

Noin 10 viime vuoden aikana geotalous on taas nostanut päätään, ja jopa osan aikaa ollut keskeisin talouteen vaikuttanut tekijä.  

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti suuren määrän geotaloudellisia vaikutuksia. Trumpin hallinnon suurimmat talousvaikutukset ovat liittyneet tulleihin ja niillä uhkailuun, joilla on ollut geotaloudellisia ulottuvuuksia. Myös EU ja Kiina ovat käyttäneet geotaloudellisia keinoja viime vuosien aikana.  

Kansainvälinen kauppa saa uusia ulottuvuuksia 

Geotalouden paluu muuttaa suhtautumista kansainväliseen kauppaan.  

Tyypillisesti avoimella kansainvälisellä kaupalla on nähty positiivisia vaikutuksia talouteen, ja taloustieteilijät ovat nähneet hyvin vähän syitä rajoittaa kauppaa. Ehkä keskeiset syyt rajoituksiin ovat liittyneet epäreiluun kilpailuun (esim. toisen maan tuotantotuet) tai haluun kasvattaa teollisuuden kokoa skaalaetujen aikaan saamiseksi. 

Näytöt vapaan kaupan toimivuudesta ovat selvät, kun globalisaation aikaan monet taloudet kasvoivat vahvasti ja inflaatio laajasti oli matalaa.  

Geotalous muuttaa kansainvälisen kaupan talousvaikutuksia. Keskeisin muutos liittyy siihen, että geotalouden vallitessa mailla on muitakin tavoitteita kansainvälisessä kaupassa kuin taloudellisen voiton maksimointi. Maat voivat käyttää kauppaa toisen maan taivutteluun toimiin, joita se ei muuten tekisi.  

Erityisesti geotaloudellista voimaa maalle antaa se, jos se on keskeisessä asemassa jokin hyödykkeen tai palvelun tuottamisessa. Tallaisia hyödykkeitä tai palveluja ovat esimerkiksi energia, harvinaiset mineraalit, puolijohdevalmisteet ja rahoituspalvelut.  

Kun geotaloudellisia keinoja käytetään, kansainvälinen kauppa ei enää pelkästään tuo hyötyjä vaan myös mahdollisesti kustannuksia.  

Talouden elintaso voi edelleen nousta, jos se osallistuu kansainväliseen kauppaan. Talous valmistaa palveluja ja hyödykkeitä, jota se tuottaa tehokkaimmin, ja vaihtaa nämä muihin hyödykkeisiin ja palveluihin kansainvälisen kaupan avulla. Tämä vaihdanta voi kuitenkin luoda riippuvuussuhteen, jolloin kaupan toinen osapuoli voi pakottaa maan tekemään jotain, mikä aiheuttaa taloudelle kustannuksia.  

Geotalouden aiheuttamien riskien takia ei enää voida yksioikoisesti todeta kansainvälisen kaupan olevan hyödyllistä, vaan kaupan hyödyt ovat enemmän tapauskohtaisia. Tällöin talouspolitiikalla voi olla tarvetta rajoittaa aiempaa enemmän kansainvälistä kauppaa.  

Geotalouden suurin kustannus tuleekin siitä, että sen takia kansainvälinen kauppa voi vähentyä.  

Geotalous merkittävä suhdannevaihteluiden lähde 

Geotalous vaikuttaa myös lyhyellä aikavälillä talouteen. Viime vuosina monissa talouteen vaikuttaneissa tapahtumissa on ollut geotaloudellisia piirteitä.  

Keskeisiä esimerkkejä ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset, osaltaan Lähi-idän konfliktin monet vaiheet, Trumpin hallinnon asettamat tullit ja niillä uhkailu sekä koventunut vastakkainasettelu Kiinan ja USA:n välillä. 

Geotaloudesta kumpuavat suhdannevaihtelut näyttävät eroavan tyypillisistä suhdannevaihtelujen lähteistä. Ensinnäkin tämän tyyppiset sokit vaikuttavat hyvin nopeasti. Niin Venäjän hyökkäyksen kuin Trumpin tullien vaikutukset reaalitalouteen rantautuivat muutamassa kuukaudessa, kun tyypillisesti suhdannesokin vaikutus näkyy reaalitaloudessa vuosineljännesten kuluttua.  

Toiseksi geotaloudellisten piirteiden sokit aiheuttavat suurta epävarmuutta. Syy tähän voi olla se, että geotalouden aiheuttamat muutokset ovat hyvin nopeita, eikä tämän tyyppisiä sokkeja ole nähty viime aikoina. Epävarmuuden kasvu voi olla niin voimakasta, että se on merkittävin ajuri talousvaikutuksille.  

Geotaloudesta kumpuavat sokit voivat vaikuttaa niin taloudessa vallitsevaan kysyntään kuin tarjontaankin. Erityisesti tarjontaa supistavat sokit ovat hankalia talouspolitiikalle, kun tyypilliset elvytyskeinot nostavat inflaatiota. Tällöin talouspolitiikassa joudutaankin hankalaan valintaan siitä, miten paljon hillitä talouden supistumista ja toisaalta inflaatiota.  

Kaiken kaikkiaan, geotaloudellisten tapahtumien yleistyminen näyttäisi lisäävän nopeasti vaikuttavia suhdannevaihteluja. Lisäksi osaan talousvaikutuksista on tavallista vaikeampi reagoida talouspolitiikalla, kun elvyttävä talouspolitiikka kasvattaa myös inflaatiota.    

Miten uusi talousympäristö vaikuttaa Suomeen? 

Geotaloudelliset toimet ovat yleisesti linkittyneitä toisiinsa. Kun yksi maa alkaa niitä käyttää, on myös muilla mailla houkutus ottaa toimia käyttöön.  

Voi olla, että kansainvälisessä kaupassa ja politiikassa palataan sääntöjen noudattamiseen, mutta tällä hetkellä merkkejä siitä on kovin vähän. Uusi talousympäristö vaikuttaa eri toimijoihin eri tavoin. 

Valtion kohdalla tulee yhä tarkemmin punnita kansainvälisen kaupan hyödyt ja haitat. Talouspolitiikalla voi olla tarpeen estää riippuvuussuhteiden syntyä, joita voidaan käyttää meitä vastaan.  

Arvioinnin pitää kuitenkin olla kriittistä, koska liian helposti rajoituksiin päädytään vedoten kansalliseen turvallisuuteen. Joka tapauksessa, maailma on muuttunut, ja se on hyvä huomioida myös kaupassa. 

Yritysten ja sijoittajien pitää myös huomioida geotalous. Tämä etenkin koskee toimialoja, jotka ovat strategisesti tärkeitä. Viime aikoina nähdyt geotaloudelliset toimet ovat koskeneet puolijohdevalmisteita, energiaa sekä metalli- ja kaivosteollisuutta. Näillä aloilla toimivat yritykset voivat kärsiä tai hyötyä geotaloudellisista toimista. 

Kaiken kaikkiaan valtioiden toimet ovat aiempaa merkittävämpi edellä luetelluilla toimialoilla, ja voivat keskeisesti vaikuttaa yrityksen menestykseen niin hyvässä kuin pahassa.   

Kotitalouksien tulee tottua elämään aiempaa syvemmässä epävarmuudessa. Niin suhdannevaihtelut kuin epävarmuus talouden kehityksestä voivat olla voimakkaampaa kuin aiemmin on koettu. Varautuminen kannattaa, mutta ei määräänsä enempää.  Suhteellisen merkittävistäkin geotaloudellista sokeista on selvitty suhteellisen pienillä taloudellisilla tappioilla. 

Geotalouden uusi tuleminen vääjäämättä muuttaa, ja on jo muuttanut, talouden dynamiikkaa. Uuden talousympäristön kanssa pitää sopeutua elämään, koska näköpiirissä ei heti ole näkyvissä muutosta.  

Ehkä kuitenkin keskeisin opetus jo koetuista geotalouden sokeista on, että taloutta ei helposti saa pois raiteiltaan.