Vuosi 2024 toi mukanaan monia yllättäviä, elinkeinoelämään vahvasti vaikuttaneita kierrepalloja. Kiinan ja Yhdysvaltojen kiristyneet välit, Lähi-Idän konfliktit, Ukrainan sodan jatkuminen, hybridivaikuttaminen ja kyberuhat, Trumpin voitto USA:n presidentinvaaleissa - muutamia mainitakseni.

Suomalaiset suuryritykset toimivat epävarmassa kansainvälisessä ympäristössä, jossa geopoliittiset jännitteet luovat merkittäviä huolia liiketoimintaan. Turbulenssi on nostanut muun muassa turvallisuuspolitiikan, strategisen autonomian sekä teollisuuspolitiikan entistä vahvemmin yritysten strategia- ja politiikkakeskustelujen agendalle.

Globaalit markkinat ja perinteiset arvoketjut ovat murroksessa. Maailman jakautuminen blokkeihin ja samanaikainen protektionismin kasvu luovat uhkakuvia kansainvälisesti toimiville yrityksille Suomessa. OP:n Suuryritystutkimuksen* mukaan etenkin pelko jäämisestä suurten valtioiden – kuten kiinalaisten, yhdysvaltalaisten, saksalaisten tai ranskalaisten – yritysten jalkoihin on noussut huolenaiheeksi monelle suuryritykselle Suomessa. Osaltaan taustalla vaikuttaa suurten maiden tukipolitiikka-kilpailu, jossa pieni Suomi ei pärjää.

Esimerkiksi kiinalaisten yritysten jalkoihin jääminen tunnistetaan uhkakuvaksi joka kolmannessa suuryrityksessä – ja teollisuudessa toimivista yrityksistä lähes joka toisessa. USA:n ja isojen Euroopan maiden yritysten jalkoihin jääminen huolettaa noin viidesosaa.

Erityisesti Kiina koetaan siis tällä hetkellä haastajaksi suomalaisten suuryritysten kilpailukyvylle. Samalla maailman väkirikkaimmaksi maaksi nousseen Intian merkityksestä oman yrityksen liiketoiminnalle ollaan edelleen hyvin epävarmoja.

Mikä lääkkeeksi kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen?

Suuryritykset näkevät viranomaisprosessien sujuvoittamisen Suomessa tärkeimmäksi ehkäiseväksi lääkkeeksi sille, etteivät yritykset jäisi suurempien maiden yritysten jalkoihin. Euroopan keskuspankin määrätietoisemmat koronlaskut koetaan toiseksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi. Myös sääntelyn lieventäminen Suomessa nousee kilpailukykyä edistävien muutostoiveiden kolmen kärkeen.

Virastojen toiminnan takkuisuus ja raskas byrokratia Suomessa ja EU:ssa ovat nousseet merkittävimmäksi kilpailukyvyn esteeksi. Ne myös sitovat yrityksiltä resursseja, joita voitaisiin käyttää liiketoiminnan kehittämiseen, kansainvälistymiseen, investointeihin ja innovaatioihin.

Sääntelyn lieventämisen merkitystä ja tarvetta korostaa myös se, että suurempi osa suuryrityksistä näkee näiden toimenpiteiden auttavan kansainvälistä kilpailukykyä enemmän kuin esimerkiksi Suomen valtion tukipaketit tai verohelpotukset.

Byrokratian keventäminen on tärkeää, muttei yksin riitä. Suomen kansantuloon suhteutettu viennin kehitys on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista 2010-luvulta alkaen. Hopeareunuksena on, että globaalien kauppavirtojen muutos sekä vastuullisuus- ja teknologiamurros ovat Suomelle mahdollisuus. Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää rohkeutta ja osaamisen päivittämistä vastaamaan tämän hetken toimintaympäristön vaateita.  

Keskuskauppakamarin Suuressa Vientipäivässä‍ 30. tammikuuta kuulemme lisää geopolitiikan vaikutuksista tuontia ja vientiä harjoittaviin suomalaisyrityksiin. Suomen kilpailukyvyn nostaminen uudelle tasolle vaatii laajamittaista yhteistyötä yritysten, päättäjien ja myös rahoittajien välillä. Keskustelen mielelläni aiheesta lisää – nähdään Suuressa Vientipäivässä!

OP Yrityspankki toimii Suuren Vientipäivän pääyhteistyökumppanina.