OP:n muotoilijat toteuttivat vapaaehtoistyönä peruskouluille Design Sprint -työskentelymallin. Lahjoituksena toteutettu malli osoitti, että muotoilun työkaluja ja toimintatapoja voi hyödyntää vaikka alakoulussa.

Teksti Mari Kiirikki, Senior Designer, Concepts, OP Design @MariKiirikki
Julkaistu 11.6.2021

Palataan aikaan ennen koronaa. Oulun kaupungin peruskouluissa oli käynnissä suunnittelu, jonka tavoitteena oli uusien ratkaisujen löytäminen innovaatio- ja teknologiapainotteiseen STEAM-opetukseen (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics).

OP Ryhmää oli pyydetty mukaan tunnustelemaan mahdollisuutta yritysyhteistyöhön. “Oulun koulujen edustajat haastoivat meitä alueen yrityksiä, miten voisimme tehdä uudenlaista yhteistyötä innovaatioihin ja teknologiaan liittyvän opetuksen osalta”, OP Ryhmän Kehittämisen kyvykkyyksien johtaja Jukka Parkkinen muistelee ja jatkaa: “Ajattelin, että emme voi tarjota peruskouluikäisille harjoittelupaikkoja tai emme voi sitoutua siihen, että työntekijämme vierailisivat kouluilla säännöllisesti.” Parkkinen jututti aiheesta Senior Designer Perttu Luomalaa ja otti hänet seuraavaan tapaamiseen mukaan. 

Koulujen huolena oli, että STEAM-opetus ja siihen liittyvät aktiviteetit eivät sisällä riittävästi muotoilua tai taidetta (Arts) ja että ne eivät kiinnosta tyttöjä. Koulujen edustajien ajatuksia kuunneltuaan Luomala totesi, että olisi kiinnostavaa tarjota osaamista jalostettuna koulujen omatoimiseen käyttöön. Syntyi idea kokeilusta, jossa OP:n muotoilijat toteuttaisivat sovitetun version Design Sprintista, muotoiluajattelullisesta työskentelymallista.

Raakileella liikkeelle ja epäonnistumisia juhlien eteenpäin

Design Sprint on alunperin Googlella kehitetty työskentelymalli. Käytännössä se on strukturoitua, luovaa ongelmanratkaisua. Sen avulla voidaan lähestyä ja ratkaista monimutkaisiakin haasteita ja mallia voi soveltaa mitä erilaisimpiin yhteyksiin.

Design Sprintin sovittamisessa koulujen käyttöön edettiin ripeästi ideasta ensimmäiseen kokeiluun. Jo ennen joulua 2019 pääsimme testaamaan kokonaisuuden raakiletta oululaisessa Rajakylän koulussa. Otin mallin sovittamisesta päävastuun.

Vietimme Service Designer Tiina Rämetin kanssa päivän Rajakylän koulun 5A-luokan ja mallin raakileen kanssa. Päivä vedettiin samalla asenteella kuin millä kerätään oppeja karkeilla prototyypeillä: epäonnistumisia juhlien. Testi osoitti raakileen heikot lenkit ja myös sen, mitkä osuudet toimivat hyvin. “Lapset on ihan sairaan nopeita ja tehokkaita!”, Rämet summasi päivän päätteeksi.

Mitä sitten ja mitä nyt?

Rajakylän koululla vietyn päivän jälkeen paneuduttiin kehittämään erityisesti työskentelymalliin liittyvää materiaalia. Kehitämisen tueksi jututettiin myös kouluarjen asiantuntijoita eri puolilta Suomea ja kerättiin heiltä kommentteja materiaalista. Haastatteluiden yhtenä antina oli havainto, että suomalaisessa muotoilukasvatuksessa on vielä voimakkaasti fyysisen esinesuunnittelun leima. Muotoilukasvatuksessakin on siis aineettomien hyödykkeiden mentävä aukko, jota täyttämään Design Sprint -työskentelymalli soveltuu erinomaisesti.

Koulujen käyttöön sovitettu Design Sprint ja siihen liittyvä materiaali oli tarkoitus lanseerata keväällä 2020, mutta globaali pandemia vaati opettajien huomion muuhun. Syksyllä oli oikea aika palata aiheen äärelle. Rajakylän koulun opettaja Essi Vuopala testasi työksentelymallia kolmen eri oppilasryhmänsä kanssa STEAM-projekteissa: 6. luokan STEAM-valinnaisessa ‘Meidän Rajakylä’ projektissa, 4. luokan Älyvalo-projektissa sekä 4. luokan Turvakaveri-projektissa.

4. luokan Turvakaveri-projektista Vuopala kertoo esimerkin projektin käynnistämisestä: “Turvakaveri-projekti alkoi valmiin haastekuvauksen esittelyllä. Oppilaat saivat ratkottavakseen kuvitteellisen lapsen ‘Patun’ ongelman, joka kuului näin: Monesti illalla yksin sänkyyn jäätyäni minua alkaa pelottaa: Onko sängyn alla mörkö? Entä oven takana kummitus? Mistä kaikki kummalliset äänet lähtevät? Minun on vaikea nukahtaa, kun alkaa pelottaa.

Haastekuvauksen esittelyn jälkeen oppilaat jaettiin kolmen oppilaan ryhmiin, ja heidän ensimmäisenä tehtävänään oli keskittyä haasteen ja ‘kohderyhmän’ ymmärtämiseen: Miksi Patu pelkää? Mitä Patu pelkää? Jos pelot toteutuisivat, mitä siitä voisi seurata? Kuvittele itsesi Patun tilalle: Mistä Patun ongelma voisi johtua?”

Yhteistyötä, josta hyötyvät kaikki 

OP Ryhmä on ollut suomalaisten yritysten joukossa muotoiluajattelun hyödyntämisen edelläkävijöitä. Lisäksi lasten ja nuorten talous- sekä yrittäjyystaitojen vahvistaminen kuuluvat OP Ryhmän vastuullisuusohjelman yhdessä menestymisen teemaan.

Hiiop-projektina alkanut ja henkilökohtaiseksi vapaaehtoistyöksi muotoutunut Design Sprint -työskentelymallin sovittaminen koulujen käyttöön on hyvä esimerkki siitä, millaista uudenlainen vapaaehtois- ja vastuullisuustyö voi olla. Siitä hyötyvät kaikki! Toukokuussa 2021 valtakunnallisesti lanseeratun työskentelymallin materiaali on nyt kenen tahansa vapaasti ladattavissa Rajakylän koulun blogista

Kirjoittaja Mari Kiirikki työskentelee Senior Designerina OP Design -yksikössä.