Alkuvuoden asuntokauppojen perusteella Pori ei seuraa kauppamäärissä valtakunnan virtaa vaan pärjää paremmin. Minulla on ajatus siitä, miksi näin on.

Teksti Jani Raukko, pankinjohtaja OP Länsi-Suomi, toimitusjohtaja, OP Koti Länsi-Suomi Oy @jani_raukko
Julkaistu 23.3.2023

Asumme perheemme kanssa Porissa. Asumisen neliöhinnat ovat täällä Satakunnan suunnalla hyvin maltillisia. Keskimääräisellä neliöhinnalla saa noin kolme kertaa enemmän neliöitä kuin suuremmissa kasvukeskuksissa.

Pori ja Satakunta ovat hyviä paikkoja asua. Kaksi varuskuntaa, erinomaiset satamat, strateginen sijainti, lentokenttä, junayhteys, koulutusmahdollisuudet korkeakouluissa. Tarvittavat palvelut ovat lähellä, kuten myös harrastukset ja tapahtumat.

Alkuvuoden asuntokauppojen perusteella Pori ei seuraa kauppamäärissä valtakunnan virtaa vaan pärjää paremmin. Miksi? Olisiko edellä mainituilla asioilla merkitystä? Entä sillä, että korona muutti maailmaa ja työskentelyaluetta. Emme ole enää asiantuntijatöissä riippuvaisia siitä, missä asumme. Osaamme tehdä töitä etänä, työn perässä ei ole pakko muuttaa.

Luontoarvot, perhearvot, ympäristö, liikunta ja elämän helppous. Tuskin on sekään sattumaa, että Kittilä on yksi nettomuuttoa voittaneista kunnista. Toisaalta Tampereen vetovoima on tehty monilla pitkäjänteisillä kunnan ja yksityisen sektorin rohkeilla ratkaisuilla. Siellä on vetovoimaa.

Kustannusten nousu vaikuttaa asumiseen. Me opimme kyllä mitoittamaan kulumme sopiviksi. Porissa, kuten muissakin samankokoisissa ja hieman pienemmissä kaupungeissa on huolehdittava pitovoimasta. Pitovoimaan vaikuttavat kaikki edellä mainitut asiat. Pitovoimaisten kuntien on helpompi myös tulevaisuudessa olla vetovoimaisia.                 

Kun on pitoa ja/tai vetoa, asumiseen on hyvä investoida. Ei se ole kummallista.

Kirjoittaja Jani Raukko toimii pankinjohtajana OP Länsi-Suomessa sekä tytäryhtiö OP Koti Länsi-Suomen toimitusjohtajana 19 ammattilaisen joukko työkaverinaan. Hän on toiminut monipuolisissa erilaisissa esimiestehtävissä OP Ryhmässä. Raukon johtamisfilosofia perustaa vahvaan inhimilliseen ja tunnetaitoiseen ihmisjohtamiseen. Finanssialan lisäksi kiinnostuksen kohteena on kaikenlainen urheilu ja hän onkin toiminut menestyksellä myös valmentajana.