Viime vuosi oli monessa omaisuusluokassa poikkeuksellinen ja tulee jäämään historiankirjoihin. Korkomarkkinoilla lainoista tuttu 12 kuukauden euribor-korko nousi -0.50 prosentista 3.30 prosenttiin vuoden aikana. Se oli suurin vuositason nousu koko Euribor-korkojen olemassaoloaikana.

Johdannaismarkkinoilta tutummat swap-korot eli pitkät korot kokivat myös historiallisen voimakkaita liikkeitä nousten maturiteetista riippuen noin 3 prosenttiyksikköä. Valuuttamarkkinoilla liikkeet olivat myös näyttäviä. Yhdysvaltain dollari osoitti vahvuutensa epävarmassa markkinaympäristössä ja rikkoi syksyllä pariteetin rajan alle 1.00 euroa vastaan ensimmäistä kertaa sitten vuosituhannen alun.

Suurimmat kalenterivuoden liikkeet päävaluutoissa mitattiin niin ikään syksyllä, kun Yhdysvaltain dollari oli vahvistunut esimerkiksi 16 prosenttia euroa vastaan ja peräti 30 prosenttia Japanin jeniä vastaan. Kymmenien prosenttien vuosiliikkeet G10-valuutoissa eivät ole täysin tuntemattomia, mutta harvinaisempi näky.

Energiamarkkina laittoi painavimmat luvut pöytään, kun sähkön ja kaasun hinnanmuutokset vuoden sisällä ilmoitettiin sadoissa prosenteissa. Vuosi 2022 oli kiteytettynä korkean volatiliteetin eli hintavaihtelun aikaa, ja markkinaliikkeet olivat poikkeuksellisen suuria.

Muistellaan sitten aikaa ennen viime vuoden tapahtumia. Toki koronakevät näkyi monessa omaisuusluokassa korkeana volatiliteettina, mutta esimerkiksi korkomarkkinoiden näkökulmasta edellinen vuosikymmen oli hyvin seesteinen ja suorastaan tylsä. Finanssikriisin jälkeen korot laskivat nollan tuntumaan alhaisen inflaation ja keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan vetämänä.

Euroopan Keskuspankin (EKP) edellisen pääjohtajan Mario Draghin aikana korkokokouksissa ei juurikaan ilotulittelua nähty, kun ekonomistit olisivat pitäneet jo 10 korkopisteen (0.10 %) koronostoa hurjana. Aiheeseen liittyvissä kirjoitukissa muistuteltiin inflaatiopeikon riskistä pitkään jatkuneen elvyttävän rahapolitiikan ympäristössä, mutta tarkkaa paikkaa ja aikaa oli luonnollisesti mahdoton ennustaa.

Pitkään jatkunut alhaisten korkojen maailma sai monet pohtimaan, onko korkoriskin hallitsemisessa mitään järkeä. Miksi toteuttaa aktiivista riskienhallintaa, jos markkina ei ole vuosiin liikkunut? Viime vuosi kuitenkin näytti miten riskit voivat realisoitua, kun niitä vähiten odottaa. Vuosi oli osoitus systemaattisen ja pitkäjänteisen riskienhallinnan tärkeydestä.

Viime vuosi oli täynnä erinomaisia keskusteluja asiakkaidemme kanssa. Pureuduimme niin yksittäisiin riskeihin ja niiden hallinnoimiseen kuin riskien vaikutuksiin kokonaisuuteen. Erityisesti korkomarkkina aiheutti keskustelua hyvin laajalla rintamalla. Oli ilo nähdä, miten yhtiöiden riskienhallintaprosessit ovat pääasiassa hyvässä kunnossa ja miten nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin pystyttiin reagoimaan.

Yhtiöt, jotka harjoittivat systemaattista riskienhallintaa, olivat valmistautuneita tämän tyyppisiin markkinatilanteisiin eivätkä suuret liikkeet täysin sumentaneet ennustettavuutta ainakaan finanssiriskien näkökulmasta. Resurssit pystyttiin kanavoimaan esimerkiksi likviditeettiin tai toimialaan liittyvien riskien hallinnoimiseen.

Systemaattisen riskienhallinnan etu voi myös olla sen joustavuus. Vaikkei varsinaisia riskienhallinta- tai suojaustoimenpiteitä tekisi aktiivisesti, finanssiriskien tunnistaminen ja yhtiön hallituksen ennalta antama mandaatti mahdollistavat markkinatilanteiden muutoksiin reagoimisen ja operatiivisten toimenpiteiden tekemisen nopealla aikataululla. 

Ei ole yhtä oikeaa tapaa hallinnoida finanssiriskejä. Pystymme tunnistamaan hyväksi todettuja riskienhallinnan raameja ja toimialakohtaisia toimintatapoja, mutta yhtä universaalia kaikille sopivaa absoluuttista totuutta ei ole. Riskienhallinta on aina yhtiökohtaista ja vahvasti sidoksissa yhtiön liiketoimintaan ja riskinkantokykyyn. Mitä riskejä halutaan tai voidaan itse pitää ja miltä halutaan suojautua?

Kaikessa riskienhallintaan liittyvässä tekemisessä on kuitenkin tärkeää pitää hyvien riskienhallintatapojen perusperiaatteet mielessä. Yllättävän usein riskienhallinnassa kuulee pohdiskelua ”tekikö hyvän diilin”, vaikka olennaisempaa on peilata tilannetta tekohetken ympäristöön, ennusteisiin tai budjettiin.

Riskienhallinnan tavoite voi olla muun muassa ennustettavuuden parantaminen, maksuvalmiuden ylläpito sekä kassavirta- ja tulosvaihteluiden pienentäminen. Systemaattinen riskienhallinta on jatkuvaa, jolloin yksittäisen toimenpiteen painoarvo pienenee ja päätöksiin tulee ajallista hajautusta. Opportunistisempi oikean ajoituksen etsiminen voi olla elementtinä mukana, mutta sen on syytä olla selkeästi kirjattuna riskipolitiikkaan. Lisäoptimointia voidaan myös hakea instrumenttivalinnoilla.

Hyvien riskienhallintatapojen ensimmäinen askel on riskien tunnistaminen ja suuruuden arviointi. Mitä finanssiriskejä yrityksellä on ja kuinka suuria ne ovat liiketoimintaan peilattuna? Niiden riskien osalta, jotka halutaan siirtää eteenpäin, tulisi päättää toimintamalli. Mitä komponentteja suojataan? Millä suojausasteella? Millä instrumenteilla, ja niin edelleen.

Hallituksen hyväksymä kirjallinen riskipolitiikka on erinomainen esimerkki dokumentaatiosta, jossa kollektiivisesti sovitaan riskienhallinnan raamit ja annetaan mandaatti suorittaa operatiivista finanssiriskienhallintaa yhtiölle sopivalla tavalla. Kun yhteisistä pelisäännöistä on sovittu, alkaa varsinaiset riskienhallinta- tai suojaustoimenpiteet.

On hyvä muistaa, että finanssiriskit eivät ole staattinen tila. Riskit voivat kasvaa tai muuttaa muotoaan pitkin matkaa esimerkiksi uusien kansainvälisten markkinoiden tai velkasalkkumuutosten myötä. Ihannetilanteessa operatiivisia finanssiriskejä seurataan lähes reaaliajassa. Suurempia strategisia riskienhallintakysymyksiä voidaan pohtia harvemmin ja samalla päivittää riskipolitiikka mahdollisten muutostarpeiden myötä.

Viimeinen askel kohti hyvää riskienhallintatapaa on toimenpiteiden seuraaminen ja mittaaminen. On tärkeää ymmärtää, että mahdolliset suojaustoimenpiteet toimivat toivotulla tavalla ja samalla varmistetaan myös, että operatiiviset toimenpiteet ovat riskipolitiikan mukaisia.

Meillä OP Marketsissa on laaja asiakaskunta pienistä ja keskisuurista yrityksistä instituutionaalisiin asiakkaisiin. Toimintamme on keskitetty niin, että tarkastelemme lähtökohtaisesti kaikkia finanssiriskejä saman yhteyshenkilön tai tiimin voimin, oli kyseessä sitten likviditeetti-, valuutta-, korko- tai hyödykeriski. Tämä toimintatapa mahdollistaa erinomaisen kokonaiskuvan hahmottamisen sekä ymmärryksen asiakkaan riskeistä nopeasti muuttuvassa markkinaympäristöissä. Tavoitteenamme on aina auttaa asiakkaitamme löytämään juuri heille sopivat työkalut onnistuneeseen riskienhallintaan, oli sitten kyseessä yksittäinen finanssiriski tai kirjo erilaisia finanssiriskejä.