Heikko euro ruokkii inflaatiopeikkoa, mutta kolikolla on myös kääntöpuoli

Ilkka Saksa

Isommilla valuuttaliikkeillä on merkittäviä ja moninaisia vaikutuksia talouteen ja markkinoihin. Euron viimeaikainen heikentyminen lisää lyhyellä aikavälillä entisestään euroalueen inflaatiopaineita ja haastaa talouden kasvunäkymiä. Heikko valuutta tarjoaa talouteen kuitenkin pidemmän aikavälin myötätuulta, ja heijastuu positiivisesti suomalaisten sijoittajien salkkuihin.

Teksti Ilkka Saksa, senioristrategi
Julkaistu 27.4.2022

Euro on heikentynyt trendinomaisesti viimeisen vuoden aikana. Yhteisvaluutan arvo esimerkiksi Yhdysvaltojen dollariin suhteutettuna alkaa olla lähellä matalinta tasoaan kahteen vuosikymmeneen, ja EUR/USD-valuuttapari on laskenut vuoden aikana lähes 10 prosentilla.

Suhteutettuna euroalueen tärkeimpiin kauppakumppaneihin kehitys on ollut hieman tasaisempaa, sillä Yhdysvaltojen dollari on vahvistunut poikkeuksellisella voimalla, ja esimerkiksi Japanin jeni on pärjännyt euroakin huonommin. Ulkomaankaupan volyymilla painotettu valuuttakurssi on heikentynyt vuodentakaisesta tuntuvasti, noin 4 prosentilla. 

Euron kurssimuutoksilla on merkittäviä vaikutuksia niin yritysten, kuluttajien kuin sijoittajienkin tilanteeseen. 

Heikko valuutta kasvattaa lyhyen aikavälin haasteita

Kansantalouden lainalaisuudet ja markkinamekanismit tasapainottavat valuuttakurssikehitystä pitkällä aikavälillä, mutta lyhyen aikavälin suurilla valuuttaliikkeillä on lukuisia vaikutuksia. Heijastusvaikutukset ovat suurimpia etenkin silloin, kun valuuttaliikkeet tapahtuvat nopeasti, kuten nyt on käynyt. Tuntuvasti heikentyneellä eurolla on lyhyellä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia euroalueen talousnäkymiin.

Heikko valuutta tekee tuontituotteista kalliimpia, mikä ruokkii hintojen nousua. Euroalueen inflaatio on ollut yli vuoden ajan jyrkällä nousutrendillä, joten tuontihintojen nousu on tällä hetkellä erityisen kivuliasta. Kiihtyvä inflaatio pakottaa muun muassa Euroopan keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaansa kuluttajahintojen nousun jarruttamiseksi, mikä vastaavasti heikentää talouden kasvuedellytyksiä. 

Valuutan heikentymisellä on myös suorempia vaikutuskanavia reaalitalouteen. Tuontitavaroiden kallistuminen näkyy kuluttajien kukkaroissa leikaten ostovoimaa ja vähentäen kulutushalukkuutta. Heikentynyt valuutta nostaa hintoja esimerkiksi ruokakaupan kahvihyllyllä, bensa-aseman pumpulla sekä kulutuselektroniikkaliikkeen hintalapuissa. Koronapandemian aikaista matkakuumetta lievittävälle heikentynyt euro nakertaa ostovoimaa myös kaukomailla. 

Heikko euro kasvattaa monien yritysten tuotantokustannuksia, sillä esimerkiksi raaka-aineet hinnoitellaan maailmanmarkkinoilla valtaosin Yhdysvaltojen dollarissa. Täten ulkomailta vääjäämättä ostettavien tuotantopanosten kallistuminen näkyy kustannuspaineiden kasvuna.

Valuutan nopeasti tapahtuva arvonaleneminen ei jätä kuluttajille tai yrityksille aikaa sopeutua, vaan seurauksena on helposti kuluttajien ostoinnon ainakin tilapäinen hiipuminen ja yritysten kustannuspaineiden kasvu. 

Euroalueen talouden toipumisen jatko on jo nykyisellään hataralla pohjalla Ukrainan sodan heijastusvaikutuksista johtuen, joten kulutushalujen merkittävä hiipuminen tai yritysten kustannuspaineiden voimakas kasvu olisi myrkkyä euroalueen talousnäkymälle.

Kolikon kääntöpuoli

Heikolla valuutalla on toki myös positiivisia vaikutuksia. Taloudessa nämä hyödyt näkyvät useimmiten vasta pidemmän ajan kuluessa, mutta sijoittajan salkussa tuloksia näkyy nopeammin.

Vientiyritysten kilpailukyky paranee, kun yritysten tuotteet ovat maailmanmarkkinoilla houkuttelevammin hinnoiteltuja. Tämä vastaavasti tekee hyvää yritysten tuloskehitykselle ja ruokkii investointeja sekä palkkaushalukkuutta, mikä vastaavasti luo pohjaa pysyvämmälle talousaktiviteetin kasvulle. 

Sijoittajalle heikentyvä valuutta toimii myös pääasiassa tuottoja parantavasti. Pörssiyhtiöiden raportoimat tulokset saavat tukea heikosta eurosta, sillä ulkomaisten tytäryhtiöiden vieraassa valuutassa tekemä tulos tai ulkomaan valuutassa tehty liikevaihto kääntyvät euromääräisesti suuremmiksi. 

Sama logiikka pätee myös ulkomaisten sijoitusten arvonkehityksessä. Ulkomailla tehdyt tuotot ovat arvokkaampia kotimaan valuutassa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat tuottaneet yhdysvaltalaissijoittajalle viimeisen vuoden aikana vajaan 10 prosentin tuoton, mutta euromääräisesti tuotto on ollut muhkeat 20 prosenttia. 

Heikentyneellä eurolla on nykyisessä taloustilanteessa monia lyhyen aikavälin negatiivisia vaikutuksia. Pidemmällä aikavälillä heikko valuutta antaa kuitenkin lisäpontta talouskasvulle ja kääntyy todennäköisimmin lopulta nettona taloudelle positiiviseksi tekijäksi. Moni sijoittaja voi jo tässä vaiheessa nauttia kansainvälisille markkinoille hajautettujen sijoitusten suotuisasta tuottokehityksestä.

Kirjoittaja Ilkka Saksa toimii OP Marketsissa senioristrategina. Ilkka keskittyy erityisesti korko- ja valuuttamarkkinoiden analysointiin. Ilkka on työskennellyt OP Marketsissa vuodesta 2008 lähtien.