Vuoteen 2023 lähdettiin korkomarkkinoilla täysin toisenlaisista lähtökohdista, mihin viime vuosina on totuttu. Muutoksen taustalla oli voimakkaasti kiihtynyt inflaatio, joka pakotti keskuspankit ympäri maailman kiristämään rahapolitiikkaa.

Vuotta 2022 leimasivat kiristyvän rahapolitiikan myötä voimakkaassa nousussa olleet markkinakorot. Viime vuoden nousun jälkeen vuoden 2023 alku on puolestaan korkomarkkinoilla ollut melkoista vuoristorataa.

Tammikuussa markkinoilla vallitsi optimistinen tunnelma, kun inflaation uskottiin rauhoittuvan nopeasti tämän vuoden aikana.

Euroalueella energian hintojen nousun hiipuminen huippulukemista käänsi vuosi-inflaation laskuun, ja Yhdysvaltain inflaatiokehityksessä oli havaittavissa rauhoittumisen merkkejä. Markkinat uskoivat tämän trendin jatkuvan, ja rahapolitiikan suunnan kääntyvän elvyttäväksi loppuvuoden aikana, mikä painoi korot selvään laskuun.

Korkomarkkinoiden inflaatio-optimismi murskattiin helmikuun alkupuolella, kun Yhdysvaltain työmarkkinoista ja talouden kehityksestä laajemminkin raportoitiin erittäin vahvoja lukuja. Myös euroalueen talouskehitys on ollut talvella vahvempaa kuin vielä muutamia kuukausia sitten odotettiin.

Korkomarkkinat kääntyivät laskuun maaliskuun alkupuolella

Osasyynä euroalueen odotettua pirteämpään talouskehitykseen on ollut energiakriisin välttäminen Keski-Euroopan lämpimän talven ja riittäväksi osoittautuneen varautumisen ansiosta. Vaikka pirteä talouskehitys on sinällään myönteistä, inflaatiopaineiden hellittäminen oli tässä ympäristössä toiveajattelua.

Euroalueella pohjainflaatio vaikuttaisi pikemminkin kiihtyvän kuin rauhoittuvan. Markkinoiden odotukset kevyempään suuntaan kääntyvästä rahapolitiikasta jouduttiin hautaamaan, ja korot kääntyivät jälleen voimakkaaseen nousuun.

Korkomarkkinoiden vuoristorata kääntyi jälleen laskuun maaliskuun alkupuolella. Silicon Valley Bankin kaatuminen johti laajaan epäluottamukseen Yhdysvaltain pankkisektoria kohtaan, epäluottamuksen kohdistuessa etenkin löyhästi säänneltyihin ja pienempiin alueellisiin pankkeihin.

Pankkien ongelmien taustalla on joukko syitä, jotka etenkin Silicon Valley Bankin kohdalla painottuvat vakaviin puutteisiin riskienhallinnassa, mutta myös epäonnistuneeseen sääntelykehikkoon ja pandemiaa seuranneeseen ultraelvyttävän rahapolitiikan jaksoon.

Pankkeihin kohdistuva epäluottamus heijastui myös Eurooppaan, mikä johti sveitsiläisen Credit Suisse -pankin pakkomyyntiin kilpailijalleen. Euroalueella pankkien taseista tai sääntelykehikosta ei kuitenkaan ole paljastunut samanlaisia puutteita, joten kyseessä on toistaiseksi luottamuspula erityisesti viime vuosina skandaaleissa osallisina olleisiin pankkeihin. Luottamusta Euroopan pankkisektoriin on nakertanut myös heikko kannattavuus finanssikriisin jälkeen.

Rahapolitiikan kiristyminen johti hieman yllättäenkin pankkien ongelmiin, ja terve pankkisektori on talouden toiminnan kannalta elintärkeä.

Korkomarkkinoilla ei uskota, että keskuspankit uskaltavat enää merkittävästi kiristää rahapolitiikkaa, kun pankkisektori on ongelmissa. On palattu tilanteeseen, jossa loppuvuodelle hinnoitellaan elvyttävää käännettä. Tästä syystä korot olivat jyrkässä laskussa maaliskuussa.

Miten tästä eteenpäin?

Pankkisektoriin liittyvä epäluottamus voi pahimmillaan eskaloitua finanssikriisiksi, mikä ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä. Yhdysvalloissa julkisella sektorilla on keinot turvata pankkien likviditeetti, jos taseista ei paljastu uusia ikäviä yllätyksiä. Euroalueella puolestaan pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettitilanne on hyvä, mikä pienentää riskejä tilanteen kärjistymiselle.

Joka tapauksessa pankkien ongelmat kiristävät rahoitusolosuhteita, mikä painaa kasvu- ja inflaationäkymiä, ja siten pienentää tarvetta rahapolitiikan kiristämiselle.

Siitä huolimatta rahapolitiikan kääntyminen elvyttävään suuntaan on vielä ennenaikaista, jos pankkien akuutit ongelmat saadaan lakaistua maton alle. Inflaation merkittävästä rauhoittumisesta ei toistaiseksi ole merkkejä, joten rahapolitiikan täytyy pysyä kireänä. Rahapolitiikan lisäkiristämiselle voi olla tarvetta erityisesti euroalueella, jossa inflaatiosykli on perässä Yhdysvaltoja.

Inflaatio tulee kuitenkin ennen pitkää rauhoittumaan, jos keskuspankit malttavat pitää rahapolitiikan rajoittavana riittävän pitkään. Epävarmaa kuitenkin on, kuinka suuren taloudellisen uhrin inflaation rauhoittuminen vaatii. Joudutaanko vauhtia hakemaan syvän taantuman kautta vai riittääkö talouden hetkellinen viileneminen?

Korkomarkkinoiden hinnoittelu heijastelee rahapolitiikan kiristyssyklin loppumista, ja nopeahkoa paluuta kiristävältä tasolta neutraalimpaan asentoon.

Taantumahinnoitteluksi tätä ei kuitenkaan voi kutsua, sillä merkittävässä taantumassa keskuspankit laskisivat korkoja huomattavasti enemmän kuin markkinat nyt hinnoittelevat. Koroissa on siis laskuvaraa taantumatilanteessa, joten erityisesti matalamman luottoriskin korkosijoituksista on saatavissa hajautushyötyjä ikävämpien talousskenaarioiden varalta.

Korkomarkkinakatsaus YouTubessa

Tein tällä viikolla ajankohtaisen korkomarkkinakatsauksen myös videolle. Alla olevasta videosta pääset katsauksen pariin.