Inflaation raju kiihtyminen vuosien 2021 ja 2022 aikana sai Euroopan Keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaa, ja herätti samalla korkomarkkinat horroksestaan. Kannattaako korkoihin vielä sijoittaa?

Teksti Lauri Laaksonen, Salkunhoitaja
Julkaistu 5.3.2024

Korkosijoitukset olivat pitkään yksityissijoittajan näkökulmasta haastava omaisuusluokka. Sitkeästi matalalla laahaavan inflaation ja erittäin elvyttävän rahapolitiikan seurauksena euromääräisten korkosijoitusten juoksevat tuotot olivat historiallisen alhaisilla tasoilla vielä kesällä 2021. 

Inflaation raju kiihtyminen vuosien 2021 ja 2022 aikana sai Euroopan Keskuspankin (EKP) kiristämään rahapolitiikkaa, ja herätti samalla korkomarkkinat horroksestaan.

Markkinakorot nousivat voimakkaasti, mikä painoi korkosijoitusten tuotot pakkaselle. Samalla odotukset tulevista tuotoista nousivat kuitenkin selkeästi houkuttelevammille tasoille. Kohonneista tuotto-odotuksista huolimatta korkomarkkinoilla oltiin vielä varovaisia inflaationäkymiin liittyvän epävarmuuden takia.

Vuoden 2023 aikana euroalueen inflaatio rauhoittui selvästi. Erityisesti loka-marraskuun inflaatiojulkaisut olivat ekonomistien ja markkinoiden odotuksia matalampia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että inflaatio vakiintuu EKP:n 2 prosentin tavoitetason ympärille vuoden 2024 aikana.

Inflaation rauhoittuminen puolestaan avaa oven rahapolitiikan normalisoinnille, mikä tarkoittaisi muun muassa EKP:n ohjauskorkojen laskua.

Isossa kuvassa korkosijoitukset näyttävät houkuttelevilta, mutta korkosijoitusten arvostukseen liittyy myös haasteita

Onko nyt siis oikea aika sijoittaa korkoihin? Isossa kuvassa korkosijoitukset näyttävät houkuttelevilta, mutta korkosijoitusten arvostukseen liittyy myös haasteita.

Euromääräisten korkosijoitusten juoksevat tuotot ovat nyt pääosin 3–5 prosentin ympäristössä eli huomattavasti pandemiaa edeltäviä tasoja korkeammalla, ja paluuta miinuskorkojen aikaan ei ole näköpiirissä.

Kohonneiden juoksevien tuottojen houkuttelevuutta lisää se, että ne ovat markkinoiden inflaatio-odotuksia korkeampia. Korkosijoituksista on siis näköpiirissä reaalisia, eli inflaation ylittäviä, tuottoja.

Inflaatiohuolten väistyminen on positiivinen uutinen, sillä inflaatio syö korkosijoitusten pääomien ja kuponkikorkojen ostovoimaa. Lisäksi inflaation rauhoittuessa korkosijoituksista saatavien hajautushyötyjen voi olettaa kasvavan, jos sijoittajan salkussa on myös osakesijoituksia.

Tätä ilmiötä voi selittää sillä, että inflaation ollessa keskuspankkien kontrollissa kynnys rahapoliittiselle elvytykselle on talouden sakatessa ja osakemarkkinoiden laskiessa pienempi. Rahapoliittinen elvytys puolestaan laskee markkinakorkoja, mikä nostaa korkosijoitusten markkina-arvoja.

Haasteena korkosijoitusten arvostustasojen näkökulmasta ovat korkomarkkinoiden hinnoittelemat suhteellisen nopeat koronlaskut tälle vuodelle. Markkinoiden odotuksiin on ladattu sisään melko optimistinen inflaatiokehitys. Ikävämmät inflaatioskenaariot nähdään epätodennäköisiksi.

Jos inflaatio rauhoittuu odotuksia hitaammin tai kääntyy yllättäen uuteen nousuun, odotuksia keskuspankkien koronlaskuista joudutaan työntämään pidemmälle tulevaisuuteen. Tämä puolestaan nostaisi markkinakorkoja, mikä vaikuttaisi negatiivisesti korkosijoitusten tuottoihin.

Toisena arvostushaasteena, joka koskee heikomman luottolaadun korkosijoituksia, ovat suhteellisen tiukat riskipreemiot luottoriskimarkkinoilla. Rahapolitiikka on edelleen kireää, joten maksuhäiriöiden nousu ei ole poissuljettua. Maksuhäiriöiden selvä lisääntyminen ei ole todennäköisin skenaario, mutta riskit ovat koholla ja riskipreemiot historiallisessa katsannossa melko kapeita.

Korkosijoitukset näyttävät siis nykyisessä markkinaympäristössä melko houkuttelevilta. Sijoittajan omat tavoitteet ja riskinottohalukkuus määrittelevät kuitenkin sen, kuinka paljon ja minkälaisia korkosijoituksia kannattaa omistaa.

Lauri Laaksonen toimii salkunhoitajana OP:lla.