Monet instituutiosijoittajat huomioivat sijoituspäätöksissään ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintotapaan liittyviä näkökulmia. Osa pyrkii aktiivisesti myös vaikuttamaan esimerkiksi yrityksien ilmastonmuutosriskeihin. Mitä vaikuttamisella tavoitellaan ja millä keinoin?

Teksti Elina Rinta @elina_rinta
Julkaistu 27.4.2017

Ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintotapaan liittyvien näkökulmien mukaanotto sijoitusanalyysiin on ensimmäinen askel vastuullisessa sijoittamisessa. Seuraavaksi sijoittajan kannattaa aloittaa vaikuttamaan yrityksiin paremman riskienhallinnan puolesta. Kaiken taustalla on halu saavuttaa parempia ja kestävällä pohjalla olevia tuottoja. Edellä mainituista riskeistä käytetään myös lyhennettä ESG, environmental, social ja governance.

Sijoittajan vaikuttamisen tavoitteet

Vaikuttamisen tavoitteena on, että yritys lopettaa jonkin tietyn toiminnan, muuttaa tai yhdenmukaistaa toimintatapojaan luomalla selkeän prosessin. Tavoitteena voi myös olla, että yritys asettaa uusia tavoitteita tai parantaa raportointikäytäntöjään. Sijoittaja voi perinteisesti vaikuttaa yrityksen ESG-riskienhallintaan kyselemällä ja keskustelemalla yritystapaamisissa, yhtiökokouksissa esityksiä tekemällä ja äänestämällä. Tai sijoittaja voi aloittaa syvällisen ja tavoitteellisen keskustelun yrityksen edustajien kanssa ESG-riskeistä, eli vaikuttamisen.

Yritykset kohtaavat paljon erilaisia ESG-riskejä, ja sijoitussalkussa saattaa hyvinkin olla tuhansia yhtiöitä, eri kokoluokista, toimialoilta ja maantieteellisiltä alueilta. Kaikkia yrityksiin liittyviä ESG-riskejä on mahdotonta poistaa yhden sijoittajan voimin. Miten sijoittaja valitsee riskit, joihin keskittyä? Osa sijoittajista keskittyy ainoastaan riskeihin, joilla on mahdollisesti merkittävä vaikutus sijoituksien tuottoihin lähitulevaisuudessa. Osa sijoittajista on kiinnostunut myös riskeistä, joilla on kenties vähäisempi vaikutus sijoituksen tuottoihin lyhyellä aikavälillä, mutta suuri vaikutus ympäristöön, ihmisiin ja tuottoihin pitkällä aikavälillä. Tarkastelipa ESG-riskejä kummasta tahansa näkökulmasta, ne ovat hyvin toimiala- ja toimipaikkakohtaisia.

Vaikuttaminen yhtiökokouksissa ja yhtiökokouksien ulkopuolella

Viime vuosina esimerkiksi ympäristökysymyksiin liittyvien yhtiökokousesityksien määrä on kasvanut Yhdysvalloissa, samoin näiden esityksien saama puoltoäänien määrä. Esimerkiksi vuonna 2016 yhtiökokousesityksiä nähtiin ilmastonmuutokseen liittyen sellaisten isojen öljy-yhtiöiden kokouksissa kuten ExxonMobil ja Chevron.

Salkunhoitajan ESG-riskienhallinnassa on viime vuosina yleistynyt vaikuttaminen yrityksiin yhtiökokouksien ulkopuolella. Salkunhoitaja voi olla yhteydessä yrityksen edustajiin käydäkseen syvällisen ja tavoitteellisen keskustelun tietystä ESG-riskistä. Joskus tällainen keskustelu johtaa nopeaan muutokseen, toisinaan taas työ kestää useita vuosia. Yksi tapa suorassa vaikuttamisessa on pyrkiä tunnistamaan ne yritykset, jotka rikkovat kansainvälisiä normeja, kuten OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille. Toinen tapa on valita jokin yksittäinen teema, kuten lapsityövoima, kasvihuonepäästöt tai palkitseminen ja vaikuttaa yrityksissä, joissa on suurimmat riskit kyseiseen teemaan liittyen.

Katso Mika Leskisen kirjoitus Vettä ei voi korvata - eikä vesikriisin vaikutuksilta välty kukaan, saadaksesi tietää miten OP Varallisuudenhoito vaikuttaa kansainvälisten yhtiöiden vesiriskinhallintaan.

Lähteet

http://www.proxymonitor.org/Forms/2016Finding2.aspx

Toimii ESG-asiantuntijana OP Varainhoidossa ja keskittyy ympäristöön, sosialisiin ja hallintotapaan liittyviin kysymyksiin sijoitustoiminnassa.