Miten ilmastonmuutos vaikuttaa kansantalouteen pitkällä aikavälillä? Mitä ennusteissa on mahdollista huomioida ja voiko vaikutuksia tulla sijoitussalkkuunkin?

Teksti Elina Rinta @elina_rinta
Julkaistu 17.12.2019

Millaisen maapallon jätämme perinnöksi lapsillemme, kysyy ympäristön tilasta huolestunut. Huomattavasti vaikeampi kysymys on, miten ilmastonmuutos vaikuttaa pitkällä aikavälillä maailmantalouteen ja elintasoomme. Siirtymä vähähiiliseen talouteen eli ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää voimakasta vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen leikkausta sääntelyn ohjaamana viimeistään ensi vuosikymmenellä. Päästösääntely ja talouden vieroittuminen fossiilisesta polttoaineriippuvuudesta voivat aiheuttaa negatiivisia taloudellisia vaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Vaihtoehto näille lyhyen aikavälin kustannuksille on ilmastonlämpenemisestä aiheutuvat suuremmat kustannukset kauempana tulevaisuudessa. Alla olevassa kuvassa on hypoteesini ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailmantalouteen kahdessa eri skenaariossa: mikäli onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä, vaikutukset talouteen ovat pienempiä, toteutuvat aikaisemmin ja ovat paremmin ennustettavissa.

Hypoteesini ilmastonmuutoksen vaikutuksista maailmantalouteen

Miten ilmastonmuutoksen hillintä ja toisaalta ilmaston lämpeneminen voivat vaikuttaa kansantalouteen?

Tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansantalouteen on tehty lukuisia ja ennusteiden suuruusluokka vaihtelee. Suunta on kuitenkin selvä: mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä isompia haittavaikutukset ovat taloudelle. Ilmaston lämmetessä huomattavasti, vaikutuksia voi tulla yllättävillekin toimialoille esimerkiksi maissa, joissa talous supistuu rajusti ilmaston lämpenemisestä johtuen. Ilmastonmuutoksen hillintä puolestaan on ennusteiden mukaan vähemmän haitallista taloudelle tai vaikutuksiltaan positiivista taloudelle.

Ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutukset kansantalouteen
Ilmaston lämpenemisen vaikutukset kansantalouteen

Miten on mahdollista ennustaa ilmaston lämpenemisen vaikutuksia talouteen pitkälle tulevaisuuteen?

Tiedemaailma ja tutkimuslaitokset ovat kehittäneet tapoja mallintaa ilmaston lämpenemisen vaikutuksia maailmantalouteen. Kyseessä on monisyinen ilmiö ja vaikka mallit ovat monimutkaisia ei kaikkia vaikutuksia ole mahdollista huomioida. OECD:n tuloksissa ilmaston lämmetessä suurimmat haittavaikutukset bruttokansantuotteeseen aiheutuvat pienentyvästä globaalista viljasadosta ja laskevasta työn tuottavuudesta. Merenpinnan nousun negatiivinen vaikutus kasvaisi ennusteen mukaan erityisesti tämän vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. OECD ennustaa negatiivisia talousvaikutuksia lähes jokaiselle maantieteelliselle alueelle ilmaston lämmetessä huomattavasti. Negatiiviset vaikutukset olisivat erityisen suuria Afrikassa ja Aasiassa. Huomionarvoista on, että massamuuttojen, konfliktien, veden niukkuuden, metsänkasvun muutoksien tai ekosysteemien heikentymisen vaikutuksia ei huomioitu OECD:n ennusteessa ja katastrofaalisten sääilmiöidenkin vaikutuksia vain rajallisesti. Lisäksi esimerkiksi inhimillistä kärsimystä tai luonnon ei-kaupallista arvoa ei voi mallintaa bruttokansantuotteen avulla.

Voiko vaikutuksia tulla sijoitussalkkuun?

Englannin Keskuspankin vakuutusvalvonta lisäsi vakuutusyhtiöiden vuoden 2019 stressitesteihin ilmastonmuutosstressitestin sijoitussalkulle. Stressitesteissä on mukana kolme erilaista ilmastonmuutosskenaariota mukaan lukien mahdolliset hintaliikkeet arvopaperimarkkinoilla näissä kolmessa skenaariossa. Stressitestien tavoitteena on herättää keskustelua, miten vakuutusyhtiöiden sijoitussalkkujen olisi tulevina vuosina mukauduttava sietämään ilmastonmuutoksen aiheuttamia shokkeja.

Ilmastonmuutos on kansantaloudellinen kysymys ja sijoittajalle tuottokysymys pitkällä aikavälillä. Kvartaalikapitalistille ilmastonmuutoksen aikahorisontti on liian pitkä, mutta pitkäjänteisen sijoittajan on syytä jo huomioida ilmastonmuutosta sijoitussalkussaan!

OP:lla on kaksi ilmastonmuutokseen keskittyvää rahastoa: OP-Vähähiilinen Maailma ja OP-Ilmasto.

Aikaisempi blogikirjoitus OP-Varainhoidon ilmastonmuutostoimista.

OP Varainhoidon ilmastonmuutostyötä kirittää mm. viime kevään TCFD-allekirjoitus.

Lähteet:

Technical supplement to the First NGFS Comprehensive Report:

https://www.ngfs.net/en/technical-supplement-first-ngfs-comprehensive-report

Englannin Keskuspankin stressitestit vakuutusyhtiöille 2019:

https://www.bankofengland.co.uk/-/media/boe/files/prudential-regulation/letter/2019/general-insurance-stress-test-2019-scenario-specification-guidelines-and-instructions.pdf

OECD The Economic Consequences of Climate Change 2015:

https://www.oecd.org/env/the-economic-consequences-of-climate-change-9789264235410-en.htm

Toimii ESG-asiantuntijana OP Varainhoidossa ja keskittyy ympäristöön, sosialisiin ja hallintotapaan liittyviin kysymyksiin sijoitustoiminnassa.