Sijoittajan venettä keikuttavat tällä hetkellä monet aallot, kuten talouden suhdanteet ja korkeat korot. Tällaisessa ristiaallokossa talousnäkymien ja korkosyklin ajoittaminen on harvinaisen hankalaa. Sijoitustiimini kanssa navigoimme kuitenkin päämäärätietoisesti kohti parempaa loppuvuotta.
Kokosin alle erilaisia aaltoja, jotka keikuttavat tällä hetkellä sijoittajien veneitä.
Aalto 1 – Taloussykli
Edellinen pohjakosketus koettiin 2007–2009 finanssikriisissä. Sieltä noustiin kevyen rahapolitiikan kannattamana aallonharjalle, joka taittui myöhäissyksyllä 2021. Milloin saavutetaan tämänkertainen aallonpohja taloudessa ja yritysten tuloksissa? Tuleeko taantuma tai selvitäänkö taloussyklin syöveristä tällä kertaa kuivin jaloin?
Yritysten tuloskasvuennusteita on leikattu useita prosenttiyksiköitä tämän vuoden alusta, mutta konsensus ei odota negatiivisia lukuja vuositasolla. Myös talouskasvuennusteet ovat pysytelleet positiivisen puolella, joskin 1 prosentin tuntumassa mentäneen kehittyneillä markkinoilla seuraavat pari vuotta.
Riskinä on kuitenkin rahapolitiikan kiristämisestä johtuvat mahdollisesti viivästyneet ikävät yllätykset, joista maaliskuussa orastanut pankkikriisi antoi muistutuksen. Mitkä ovat seuraukset yritysten rahoituksen hintaan ja saatavuuteen? Entä kiinteistömarkkinoiden tila Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa?
Aalto 2 – Korko- ja inflaatiosykli
Korko- ja inflaatiosykli kulkee tyypillisesti 6–12 kuukautta etuajassa suhteessa taloussykliin. Tällä kertaa viive vaikuttaa tavallista pidemmältä. Vaikka korkoja on nostettu poikkeuksellisen nopeasti ja paljon, inflaatiota ei ole saatu kuriin toivotulla tavalla. Työllisyys ja taloudellinen toimeliaisuus ovat pitäneet pintansa ennakoitua paremmin.
Tämä poikkeuksellinen aaltokuvio aiheuttaa sijoittajille runsaasti epävarmuutta korkosyklin ajoituksen suhteen. Kuinka paljon eri keskuspankit vielä nostavat korkoja? Kuinka pitkään pitävät korot tasoilla, joihin lopulta päätyvät? Milloin alkavat laskea korkoja? Jos laskevat, kuinka paljon ja miten nopeasti? Mitä täytyy taloudessa tapahtua, jotta korkosykli muuttuisi? Ja kun vielä eri keskuspankit ovat keskenään eri vaiheessa, muuttuvien oletusten haitari on laaja.
Aalto 3 – Geopolitiikka
Sodan ja rauhan aaltoliike näyttää olevan väistämätön osa historiaa. Poliittinen ja taloudellinen yhteistyö, aseellinen konflikti, tulitauko, sotilaallisen varustelun kiristyminen, sanktiot ja vientikiellot. Suorat ja epäsuorat geopoliittiset riskit nousevat ja laskevat ajoittain.
Ovatko riskit nyt nousussa? Milloin Ukrainan sota loppuu? Entä Kiinan, Taiwanin ja USA:n suhteet? Miten tämä kaikki vaikuttaa sijoittamiseen ja maailmantalouteen? Johtavatko teknologian, energian, ruuan ja veden saatavuuden sekä maanpuolustuksen turvaaminen uusiin ryhmittymiin, jotka kilpailevat keskenään?
Aalto 4 – Ilmasto
Vuodenaikojen vaihtelu on muihin aaltoihin verrattuna tavallisesti helppoa ennustettavaa. Mutta ilmastonmuutos tuo uusia haasteita tällekin alueelle. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa laajasti ihmisten hyvinvointiin ja nostaa vaatimuksen resurssien käytön ja käyttäytymisen muutoksiin. Sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia talouteen, rahoitukseen ja sijoituksiin.
ESG on integroitava osaksi sijoitustutkimusta. Syntyy voittajia ja häviäjiä. On tunnettava ja kannettava vastuuta uudella tavalla. Miten osaamme ennakoida näitä suuntia?
Aalto 5 – Inhimillinen tekijä
Sijoittamisessa lyhyellä aikavälillä tarkastelemme taktisia painotuksia ja pyrimme optimoimaan tuoton ja riskin välillä huomioiden markkinoiden sykliset aaltoliikkeet. Nousut ja laskut tuovat sijoittamisessa myös mahdollisuuksia, joita voimme hyödyntää. Kuten myös epäonnistumisen uhkia.
Pitkällä aikavälillä riskinottajan suunta on kuitenkin toistaiseksi aina ollut rakenteellisesti nouseva. Miksi näin? Isossa kuvassa on hyvä muistaa, että ihmiset ovat saaneet syntymälahjana sitkeyttä, kekseliäisyyttä, innovointikykyä, tervettä järkeä ja luovuutta.
Vuosituhansien aikana on kehitetty kaikenlaista. Emme asu enää luolissa. Tuli ja pyörä on keksitty. Samoin tekoäly. Vastoinkäymisiä on voitettu. Taantumia on tullut ja mennyt, mutta elämää rakennetaan toivon varaan.
Miten tästä eteenpäin?
Lähdettäessä vuoteen 2023 arvioimme, että edeltävän heikon korko- ja osakevuoden jälkeen molemmat tai ainakin toinen näistä omaisuusluokista nousee jälleen syvistä vesistä. Näin on tapahtunutkin ja voimme raportoida positiivisia kokonaistuottoja.
Olemme kuitenkin edelleen varovaisia riskin suhteen tässä vaiheessa vuotta. Tämä johtuu ennen muuta ristiaallokosta, jossa talousnäkymien ja korkosyklin ajoittaminen on harvinaisen hankalaa. Pöydällä on paljon ratkaistavaa. Tuleeko taantuma? Taittuuko inflaatio? Milloin kokosykli kääntyy?
Näihin kysymyksiin haemme sijoitustiimin kanssa systemaattisesti ja päämäärätietoisesti vastauksia. Rakennamme analyysityökaluja ja tarkennamme sijoitusstrategioita. Navigoimme kohti parempaa loppuvuotta.
Kirjoittaja Riitta Hujanen on sijoitusjohtaja OP Varainhoidossa.