Suomalaisyhtiöiden tulosjuhlat jatkuivat

Kim Gorschelnik

Suomalaisten pörssiyhtiöiden huhti-kesäkuun osavuosikatsaukset olivat kokonaisuudessaan mukavaa luettavaa. Liikevaihdot kääntyivät selvään kasvuun ja tulosparannus edellisvuodesta oli ennätysvahvaa. Edellisen vuoden vertailujakso oli toki monelle yhtiölle koronapandemian seurauksena heikko, muuta siitä huolimatta meno oli vahvaa.

Teksti Kim Gorschelnik, senioristrategi @KimGorschelnik
Julkaistu 24.8.2021

Yritysten odotuksia parempia tuloksia ovat edellisinä vuosineljänneksinä tukeneet kustannussäästöt. Kulutaso oli edelleen monella yhtiöllä normaalia matalammalla tasolla, mutta tällä kertaa vetoapua saatiin lisäksi myynnin kasvusta.

Yhteenlaskettuna liikevaihdot kasvoivat yli 12 prosenttia edellisvuodesta ja ylittivät samalla selvästi ennusteet. Näyttää siltä, että suomalaisyhtiöt ovat päässeet mukavasti kiinni talouskasvuun. Tämä on jatkon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kulusäästöjen tie on loppuun kuljettu ja jatkossa kuluissa on nousupainetta.

Liiketuloksissa nähtiin valtava loikka edellisvuoteen verrattuna. Seurannassamme olevien yhtiöiden osalta vertailukelpoinen tulosparannus oli lähes 80%. Vertailun vuoksi USA:n pääindeksin S&P 500 -indeksin yhtiöiden osalta vastaava luku oli yli 90%. Suomalaisyhtiöiden osalta myös yhteenlasketut liiketulokset ylittivät selvästi ennusteet. Taustalla on erityisesti suurimpien yhtiöiden hyvä menestys. Reipasta tuloskasvua nähtiin muun muassa Nokialta, Nordealta ja Sammolta.

Raaka-aineiden ja logistiikan kustannusten nousu ei vielä painanut yhtiöiden kannattavuuksia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Liiketulosmarginaalit (liiketulokset suhteessa liikevaihtoon) olivat jälleen ennusteita paremmat. Kohonneita kustannuksia on saatu siirrettyä eteenpäin myyntihintoihin. Joissakin tapauksissa kohonneet hinnat näkyvät viiveellä ostosopimusten klausuulien mukaisesti. Vaikka raaka-aineissa kovin nousupiikki saattaakin olla jo takana, voi kohonneista kustannuksista tulla ikäviä yllätyksiä syksyn aikana.

Oman epävarmuustekijän loppuvuoden näkymiin tuo komponenttien saatavuuteen liittyvät riskit. Monet kotimaiset yhtiöt valittelivat komponenttien heikon saatavuuden heijastuneen jo toisella vuosineljänneksellä liiketoimintaan. Suuremmista konepajoista asia nousi esiin mm. Cargotecin, Koneen, Konecranesin, Metso Outotecin ja Nelesin kohdalla. Teknologiayhtiöistä mm. Bittium, Teleste, Nokia ja Vaisala painivat myös näiden haasteiden kanssa, ja ainakin osalla yhtiöistä tavaraa olisi mennyt kaupaksi enemmänkin.

Yhtiöiden kysyntänäkymät loppuvuodelle ovat positiiviset. Edellä kuvatut tuotannon pullonkaulat ja kohoavat hinnat ovat yksi merkki hyvästä kysynnästä. Yhtiöt odottavat pääsääntöisesti paranevia liikevaihtoja ja tuloksia koko vuodelle. Uudet virusvariantit ja niiden nopea leviäminen muodostavat toki riskin loppuvuoden näkymille.

Osavuosikatsausten numeropuolelta konepajojen saadut tilaukset ovat aina kiinnostuksen kohteena. Toisella neljänneksellä kauppa kävi erinomaisesti. Seitsemän suuren konepajayhtiön yhteenlasketut saadut tilaukset kasvoivat edellisvuodesta 35 prosenttia. Näiden hurjien kasvulukujen taustalla on sekä koronan aiheuttamaan patoutunutta kysyntää että asiakkaiden varautumista nouseviin hintoihin.

Seuraavaksi jännitetään sitä, millaisella katteella nämä tilaukset saadaan asiakkaille toimitettua. Kustannusten hallinta tulee olemaan kriittinen tekijä ja jo nyt nähdyt pullonkaulat mm. logistiikassa eivät ole ainakaan helpottumassa.

Haasteitakin siis riittää, mutta palataan vielä toisen neljänneksen onnistujiin. Nostaisin näistä esiin Nokian. Isot laivat kääntyvät hitaasti, mutta Nokian käänne on ollut yllättävän nopeaa. Yhtiö on raportoinut kuluvana vuonna kaksi selvästi odotuksia vahvempaa osavuositulosta. Toisen vuosineljänneksen tulosraportin yhteydessä nostettiin myös selvästi koko vuoden tulosohjeistusta.

Markkina on auttanut selvästi Nokiaa alkuvuonna, kun kysyntä on ollut poikkeuksellisen hyvää kaikilla tuotealueilla. Matkaviestinnässä näkyvät puolestaan loppuvuonna 2019 aloitetut lisäpanostukset tuotekehitykseen. Seuraavana vuonna näkyvät uuden johdon toimet kustannustehokkuuden parantamisessa. Haasteita riittää loppuvuodelle, mutta joka tapauksessa Nokian tilanne näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä vuosi sitten.

Kirjoittaja Kim Gorschelnik on työskennellyt alalla noin 25 vuoden ajan. Matkan varrella hän on seurannut taloutta, pääomamarkkinoita ja yhtiöitä eri näkökulmista. Suomalaiset pörssiosakkeet ovat kuitenkin aina olleet huomion keskipisteessä. Tällä hetkellä vastuualueina ovat small cap yhtiöt ja sijoitusstrategia. Kirjat, koira, kuvataiteet sekä yhdessä tekeminen perheen kanssa täyttävät hänen vapaa-aikansa.