Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa, että Suomen talouskasvu on ensi vuonna maailman kymmenen heikoimman joukossa. Tämä kehitys muistuttaa finanssikriisin jälkeistä aikaa, jolloin Suomi jäi muiden maiden kasvujuhlasta sivuun. Toistuuko sama ilmiö nyt 2020-luvulla? 

IMF:n arvio asettaa riman matalalle. OP Pohjolan ekonomistien tuore näkemys on valoisampi: Suomen bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan kaksi prosenttia ensi vuonna, jos elpyminen voimistuu ja yritysten jäädytetyt investointiaikeet lähtevät liikkeelle. Toisin sanoen: kasvu ei tapahdu itsestään. 

Yritysten näkökulmasta kasvun viivästyminen olisi erityisen huolestuttavaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat elintärkeitä menestystekijöitä. Kun muut maat investoivat voimakkaasti teknologiaan, infrastruktuuriin ja koulutukseen, Suomi ei voi jäädä paikoilleen. Onkin tärkeää, että suomalaiset yritykset ja päättäjät tunnistavat tämän haasteen ja ryhtyvät toimiin tilanteen parantamiseksi. 

Viime vuosikymmenellä yritysten investoinnit ja tuottavuus eivät juuri kasvaneet. Investointeja on haettu lähinnä toimintojen tehostamisella, mutta tällä tiellä on rajansa. Suuryritysten vahva taloudellinen tilanne ja rahoituksen hyvä saatavuus tarjoaisivat mahdollisuuksia merkittäviinkin investointeihin, mutta markkinaepävarmuus ja geopoliittiset riskit ovat johtaneet investointipäätösten lykkäämiseen lähes kaikilla aloilla. Puolustusteollisuus on piristävä poikkeus hiljaisessa markkinassa.

Kasvu edellyttää rohkeutta investoida, innovoida ja uudistaa

Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa investointitahti on ollut Suomea ripeämpää. Ruotsalaiset yritykset panostavat suomalaisia enemmän kasvuun ja hyödyntävät investointeja tehokkaammin. Etlan mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa tutkimus- ja kehitysmenojen osuus BKT:sta on ollut Suomea korkeampi, ja investointien kasvu on ollut vahvempaa.  

Samaan aikaan kun investoinnit ovat jääneet vaatimattomiksi, yritysten maksamat osingot ovat kasvaneet voimakkaasti. Suomalaisten yritysten maksamat osingot lähtivät jyrkkään nousuun 1990-luvun puolivälissä, ja kasvu on jatkunut lähes katkeamattomana. Osinkotulojen kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin yritysten voittojen kasvu, ja osinkojen suhde voittoihin on noussut selvästi. 

Suomen talouskasvun viivästyminen, yritysten varovainen riskinotto ja kasvavat osingot muodostavat kokonaisuuden, jossa investointien vähäisyys uhkaa pitkän aikavälin kilpailukykyä. Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa investointitahti on ollut ripeämpää, ja osinkojen kasvu on ollut vahvaa – mutta erityisesti Ruotsissa ja Norjassa investoinnit ovat tukeneet kasvua tehokkaammin kuin Suomessa.

Jotta Suomi pääsee mukaan seuraavaan kasvuun, tarvitaan rohkeutta investoida, panostaa innovaatioihin ja uudistaa toimintatapoja. Osinkojen kasvattaminen ei yksin riitä – tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu investointien ja uudistumisen varaan. 

Viime vuonna OP Suuryritystutkimuksen mukaan suomalaiset suuryritykset näkivät kilpailukyvyn vahvistamisen edellyttävän, että voimavarat voidaan kohdistaa investointeihin ja innovaatioihin, ei byrokratiaan. Yrityskentän viesti oli selvä: kasvun esteet on purettava, jotta uskallus investoida ja ottaa riskiä kasvaa. Missä tunnelmissa suuryritykset ovat kohdanneet syksyn haasteet ja miten suuryritykset näkevät tulevaisuuden? Näihin ja muihin ajankohtaisiin suuryrityksiä puhuttaviin kysymyksiin saadaan vastauksia 14.1.2026, kun julkaisemme OP Pohjolan vuosittaisen Suuryritystutkimuksen, joka mittaa suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä. Tutkimuksen toteutuskumppanina on Aalto-yliopiston professorien perustama NIBS-ajatushautomo.