Markkinat ovat odottaneet sukellusta jo puoli vuotta. Vaihtelevaa keskustelua on käyty taantuman kestosta ja syvyydestä. Oman pankkiurani kiihkeimmät ajat ovat olleet 1990-luvun lama, vuoden 2008 finanssikriisi, koronapandemian alku vuonna 2020 sekä sota-, energia- ja inflaatiokriisi kuluvana vuonna 2022.

Lamalle ei 1990-luvulla ollut omakohtaista vertailukohtaa, jonka takia se tuntui normaalilta arjelta. Jälkikäteen arvioituna kyseessä oli pitkä ja syvä sukellus. Finanssikriisistä taas jäi mieleen hidas, vuosia kestänyt investointien käynnistyminen ja tilanteen normalisoituminen. Sukelluksena se oli äkkisyvä. Pohja löytyi nopeasti, mutta pinnan alla oltiin pitkään. Koronakriisi sen sijaan yllätti nopealla toipumisellaan. Sota, energia ja inflaatio painavat nyt mieltä. Miten tämä kriisi sijoittuu aiempiin kriiseihin nähden?

Subjektiivisella arviollani nykyinen kriisi asettuu korona- ja finanssikriisin väliin, mitä tukee kuluvan vuoden osakekurssien pudotus 10–15 prosentilla. Lisäksi asiantuntijat odottavat käännettä parempaan tapahtuvaksi jo ensi vuoden aikana. Huonompien aikojen tulemista on odoteltu jo useiden kuukausien ajan. Edelleen menee yllättävänkin hyvin.

Mistä resilienssiä? Sitä löytyy ainakin yritysten vahvistuneista tuloksista. Esimerkiksi 250 suurimman yrityksen nettotulokset nelinkertaistuivat 10 vuoden aikana pyöreästi kuuden prosentin tasolle. Hyvä tuloksentekokyky tuo riippumattomuutta ja vapautta omiin strategisiin valintoihin.

Huonoilla asioilla on kuitenkin taipumus kasautua. Yksittäisiin toimialoihin osuvat haasteet jäävät harvoin muualla huomioimatta. Loppuvuonna 2022 on keskusteluun noussut erityisesti kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden näkymät. Korkojen ja marginaalien nousu nostaa sijoittajan tuottovaatimuksen tasolle, joka on olennaisesti korkeammalla tasolla aikaisempaan verrattuna. Kiinteistöjen ja asuntojen hintoihin kohdistuu painetta. Vaikka valtaosalla väestöstä ei ole akuuttia osto- tai myyntisuunnitelmaa, negatiivisilla markkinaviesteillä on tunnelmaa pilaava vaikutus erityisesti kuluttajakysyntää ja investointihalukkuutta pienentävästi.

Toiveet lyhyestä ja matalasta sukelluksesta ovat vallalla, mutta vastakkaisiakin ennusteita on.

Miten suuryritykset näkevät tulevaisuuden? Tähän ja muihin ajankohtaisiin suuryrityksiä puhuttaviin kysymyksiin saadaan vastauksia 11.1.2023, kun julkaisemme OP:n vuosittaisen suuryritystutkimuksen, joka mittaa suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä. Tutkimuksen toteutuskumppanina on Aalto-yliopiston professorien perustama NIBS-ajatushautomo.