Suomen talouskasvu on jäänyt useina viime vuosina jälkeen muista Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan maista. Tilanne palauttaa mieleen finanssikriisin jälkeisen ajan. Muut maat juhlivat talouskasvuaan, mutta Suomi odotti kasvun alkamista vielä vuonna 2016. Tuntui, että saavuimme juhliin myöhässä tai emme päässeet paikalle lainkaan. Näin voisi kuvata Suomen nykyistäkin asemaa globaalissa taloudessa.  

Suuryritysten näkökulmasta tämä kehitys on huolestuttavaa. Kilpailukyvyn säilyttäminen ja kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat elintärkeitä tekijöitä yritysten menestykselle. Kun muut maat investoivat voimakkaasti teknologiaan, infrastruktuuriin ja koulutukseen, Suomi ei voi jäädä paikoilleen. On tärkeää, että suomalaiset yritykset ja päättäjät tunnistavat tämän haasteen ja ryhtyvät toimiin tilanteen parantamiseksi. 

Geopolitiikka tuli jäädäkseen 

Geopolitiikan merkitys on myös kasvanut viime vuosina ja se on tullut jäädäkseen. Maailmanpoliittiset jännitteet ja kauppasodat vaikuttavat suoraan yritysten toimintaan ja päätöksentekoon. Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa, että niiden on oltava entistä valppaampia ja joustavampia. Suuryritys, jolla ei ollut 20 vuotta sitten toimintaa Venäjällä tai ainakin suunnitelmaa Venäjän markkinoiden hyödyntämiseksi, oli vähintäänkin tylsä ja alhaisesti pörssissä arvostettu. Tämän päivän tilanne tiedetään.

Ristiriitainen suhtautuminen Kiinaan on kasvussa. Suuryritysten pitää tehdä aktiivinen päätös millaisena mahdollisuutena Kiinaa pidetään. Investoidako Kiinaan tai pitääkö Kiinaa ollenkaan tavoitemarkkinana?    

Miten suomalaisten tulisi huomioida geopolitiikka? Ensiksi, on tärkeää panostaa innovaatioihin ja teknologian kehittämiseen. Suomi on perinteisesti ollut vahva teknologia- ja koulutussektoreilla, ja näitä vahvuuksia tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin. Toiseksi, yritysten tulisi laajentaa markkinoitaan ja etsiä uusia kasvumahdollisuuksia kansainvälisiltä markkinoilta. Tämä vaatii rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta se on välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kolmanneksi, yhteistyö ja verkostoituminen ovat avainasemassa. Suomalaiset yritykset voivat hyötyä yhteistyöstä muiden maiden yritysten ja organisaatioiden kanssa. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia ja auttaa yrityksiä pysymään ajan tasalla kansainvälisistä trendeistä ja kehityksestä. 

Lopuksi, Suomen hidas talouskasvu ja geopolitiikan merkityksen kasvu ovat haasteita, mutta ne voivat myös tarjota uusia mahdollisuuksia. On tärkeää, että suomalaiset yritykset ja päättäjät suhtautuvat näihin haasteisiin avoimin mielin ja rohkeasti, jotta Suomi voisi jälleen nousta talouskasvun kärkeen. Juhliin ehtii vielä! Toivottavasti!