Pari muutti vanhalle paloasemalle: ”Se oli ex tempore -päätös, joka ei ole kaduttanut”

Lahteen ei ainakaan muuteta, ajatteli Karoliina Beckman etsiessään uutta kotia perheelleen. Hän ei tuntenut kaupunkia kovin hyvin, vaan perusti pohdintansa mielikuvaansa Lahdesta.

Beckman haaveili vanhasta talosta. Remontoitavaan asuntoon muuttaminen ei tullut kysymykseen, sillä niissä hommissa hän ei kokenut olevansa puolisonsa Paavo Beckmanin kanssa parhaimmillaan.

Asuntomyynti-ilmoituksia netissä selaillessa silmiin osui mielenkiintoinen saneerauskohde. Lähes satavuotias, Museoviraston osittain suojelema rakennus oli aikoinaan ollut vaatetehdas ja 1960-luvulta lähtien paloasema.

Nyt rakennusyhtiö aikoi muuttaa paloaseman ja samalla tontilla olevan museotalon taloyhtiöksi. Asuntoja kaavailtiin yhteensä 50. Vaikka talo oli vanha, sinne pääsisi muuttamaan ilman että sitä tarvitsisi remontoida itse.

– Kohde sijaitsi tietysti Lahdessa, Beckman naurahtaa.

Lahti on osoittautunut kivaksi asuinpaikaksi. Lasten koulut ja päiväkodit sijaitsevat kävelyetäisyydellä. Vanhemmat käyvät viikoittain töissä Helsingissä, jonne pääsee nopeasti junalla. Se on tärkeää, sillä perheellä ei ole autoa.

Beckman työskentelee kehittämispäällikkönä kansalaisjärjestössä.

– Pystymme toteuttamaan elämänarvojamme asumalla tässä kodissa.

Muutoskohde työllistää puuseppiä

Kun Beckman tuli ensimmäistä kertaa katsomaan tulevaa kotiaan, se oli yksi suuri halli. Toisen päädyn yläosaan oli rakennettu palomiehille nukkumapaikkoja. Betonitolppia oli pystyssä pitkin hallia, ja yksi seinä koostui ylöspäin aukeavista rulo-ovista, joista paloautot lähtivät ennen hälytystehtäviin.

Beckmanit tykästyivät paloaseman ainutlaatuiseen tunnelmaan ja päättivät ostaa 72 neliön asunnon.

– Se oli ex tempore -päätös, joka ei ole kaduttanut myöhemmin.

Kun paloasema ja museotalo muutettiin asuinkäyttöön, kaikki piti rakentaa alusta asti: kerrokset, portaikot, seinät, keittiöt, kylpyhuoneet, saunat, terassit ja parvekkeet. Betonitolpat jäivät pystyyn, mutta niitä enää hädin tuskin erottaa tolppien molemmille puolille syntyneistä seinistä.

Beckmanit pääsivät muuttamamaan uuteen kotiinsa noin vuoden kuluttua kaupantekopäivästä, joulukuussa 2017.

– Remontin valmistumisessa oli pientä viivettä, mutta muuten se sujui hyvin.

Ammattilaisten suunnittelemassa ja toteuttamassa saneerauskohteessa asukkaiden päätettäväksi jää samankaltaisia asioita kuin uudiskohteissa: Laitetaanko lattiaan mikrosementtiä vai maalataanko betonimaalilla?

Madalletaanko kattoa vai jätetäänkö se korkeaksi? Millä värillä seinät maalataan, minkälaiset keittiökalusteet asennetaan? Entä millaiset laatat valitaan märkätiloihin?

Muutoskohdetta remontoitaessa on huomioitava, ettei kaupasta yleensä saa sopivia kalusteita, vaan ne pitää usein teettää mittatilaustyönä. Esimerkiksi asunnon kolmen parven portaat ja kaiteet on teetetty puusepällä.

Isot ikkunat tuovat iloa ja haasteita

Vaikka remontissa sai päättää materiaalit itse, joistakin haaveista piti luopua. Beckmanien toiveissa oli jättää ilmastointiputket näkyville loft-asunnon tyyliin, mutta se ei ollut mahdollista putkien villojen vuoksi.

Ensimmäisenä kesänä kävi ilmi, että asunnosta tulee lämpimällä säällä todella kuuma.

Koska keltaisen kivikerrostalon ulko-osa on Museoviraston suojelema, letkutorni on yhä vanhalla paikallaan. Siihen on kuitenkin rakennettu naapurihuoneistojen parvekkeita. Beckmanien koti sijaitsee talon ensimmäisessä kerroksessa.

Terassille ja Joutjärvelle antavien ikkunoiden ilme mukailee Museoviraston määräyksen mukaisesti palohallin vanhoja rulo-ovia.

Lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat ovat asunnon paras ja haastavin asia. Niistä tulvii paljon valoa, mutta ensimmäisenä kesänä kävi ilmi, että asunnosta tulee lämpimällä säällä todella kuuma.

Pihiksi tunnustautuva pariskunta ei hankkinut viilentävää ilmalämpöpumppua vaan päätti kärvistellä. Lopulta asia korjaantui itsestään: Beckmanit ostivat naapuriasunnon pari vuotta sitten, ja siellä oli valmiina ilmalämpöpumppu.

– Kieltämättä se on lisännyt asumismukavuutta.

Kaksi keittiötä on kätevä apu arjessa

Lähipiirissä kotia vanhalla paloasemalla on ihasteltu.

– Etenkin sen jälkeen, kun ihmiset ovat käyneet meillä.

Aluksi Beckman ajatteli, että koti on heidän perheelleen täydellinen, mutta muutaman asumisvuoden jälkeen alkoi tuntua, ettei lisätila olisi pahitteeksi. Perheeseen kuuluvat 3-, 5- ja 7-vuotiaat lapset sekä Paavon 17-vuotiaat kaksoset.

Kun naapurit kertoivat muuttavansa pois 53-neliöisestä kaksiostaan, perhe päätti ostaa asunnon. Se tarkoitti uutta remonttia. Tällä kertaa kaikki remonttiasiat piti selvittää itse toisin kuin muutosremontissa, jossa urakoitsija hoiti paperityöt.

– Onneksi palkkasimme alkuvaiheessa ammattitaitoisen suunnittelijan: hänestä oli paljon apua esimerkiksi lupa-asioissa.

Remontissa asuntojen väliseen seinään puhkaistiin reikä ja teetettiin puusepällä pariovet. Kaksion sauna poistettiin, ja tilalle laitettiin kylpyamme. Lisäksi lastenhuoneeseen rakennettiin parvi. Nyt epävirallisia parvineliöitä on yhteensä noin 40.

Mielestäni ei kannata purkaa mitään, mitä pystyy vielä käyttämään.

– Alkuperäisen remontin hintaa en tiedä, kun se oli mukana asunnon myyntihinnassa. Toiseen remonttiin meillä on mennyt noin 20 000 euroa. Väliseinä pitää vielä maalata ainakin kertaalleen.

Lisäksi remontissa kaakeloitiin kaksion keittiön saareke. Muuten molempien asuntojen keittiöt säilytettiin sellaisenaan. Kaksi keittiötä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi isossa lapsiperheessä. Synttärikutsuilla jääkaapin tila ei lopu kesken, kun niitä on kaksi.

– Mielestäni ei kannata purkaa mitään, mitä pystyy vielä käyttämään.

Lue myös:

Melkein maalla – koti entisessä navetassa‍

Sienen alla suojassa – Kuosmasen perhe asuu vanhassa vesitornissa‍

Purkukohteesta sukeutui unelmien mummonmökki – näin yhden naisen remontti onnistui‍