Pienellä paikkakunnalla Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan asuntoja. Sen Henna Suomu, 34, on huomannut. Kun hän laittaa ilmoituksen vuokra-asunnosta, vuokralainen saattaa löytyä parissa tunnissa. Joskus kyselyitä tulee vuorokaudessa kymmenen.

– En harrasta asuntosijoittamista vain rahan takia. Haluan tarjota ihmisille koteja, Suomu sanoo.

Asuntojen kysyntään vaikuttaa läheinen oppilaitos ja se, että alueella on paljon isoja työnantajia ja työperäistä maahanmuuttoa. Paikkakunnalle tulee edelleen myös ukrainalaisia sotaa paenneita. Pienellä paikkakunnalla ei ole paljoa kerrostaloja eikä rivitalojakaan, ja moni omakotitalonsa pikkupaikkakunnalta ostanut asuu siinä koko ikänsä.

Vuokratarjontaa on vähän, ja asuntoja vapautuu vuokralle harvoin.

Suomu on juuri ostanut kahdeksannen sijoitusasuntonsa. Asuntojen hinnat pienellä paikkakunnalla eivät ole huikeita. Noin 50 000 eurolla löytyy jo kelpo kohde.

– Yhden asunnoista ostin täydellisessä remonttikunnossa. Se maksoi 15 000 euroa.

”Sain selville, mitä lapsisakko tarkoittaa”

Henna Suomu on kolmen pienen lapsen äiti. Vanhin lapsista on 5-vuotias ja nuorin vuoden vanha. Kaikki kolme ovat saaneet temmeltää mukana asuntoja remontoimassa pienestä pitäen. Niin myös uusimmassa sijoitusasunnossa, jota Suomu remontoi parhaillaan.

– Eilen kysyin lapsilta, haluavatko he ottaa junanradan mukaan. He pakkasivat itsensä ja junanradan autoon, ja sitten junarata kannettiin rappuset ylös asuntoon.

Lapset leikkivät ja halutessaan auttavat remontoimisessa. Varsinkin keskimmäinen pitää tehtävää tärkeänä. Hän sanoo usein, että haluaa äidin kanssa remppaamaan. Laittaa työhousut jalkaan, mitan taskuun ja pensselit ja pakkelilastan takataskuun.

OP-Media-Henna-Suomu-01.jpg

OP-Media-Henna-Suomu-03.jpg
– Vaikkei jälki olekaan vielä priimaa, on tärkeää antaa lasten opetella. He niin nauttivat siitä, kun saavat tehdä.

Virallisesti Suomu on tällä hetkellä kotiäiti ja saa kotihoidon tukea nuorimmasta lapsesta. Suomun puoliso työskentelee päivisin rakennustyömaalla seitsemästä puoli neljään. Kun puoliso tulee kotiin lasten luo, jää Suomulle mahdollisuus tehdä vielä töitä. Niinpä hän usein käykin tekemässä iltavuoroja ravintola- tai siivousalalla. Toisinaan hän työskentelee myös viikonloppuisin tai arkipyhisin.

– Olen menevää sorttia, eikä minulle sovi paikallaan olo. Siitä lähtien kun esikoinen oli parin viikon ikäinen, olen tehnyt työvuoroja. Aluksi vanhempainvapaalla tein töitä vain sunnuntaisin, mutta nyt kotihoidon tuella olen tehnyt enemmän.

Viime vuonna Suomu tarkisti eläkeyhtiön verkkosivuilta, paljonko hän saa eläkettä kotiäitinä ja satunnaisia työvuoroja tekevänä, ja järkyttyi – lisätuloja täytyisi saada.

– Sain selville, mitä ”lapsisakko” tarkoittaa. Vanhempainvapaalla ja kotihoidon tuella oleminen oli todella pienentänyt tulevaa eläkettäni.

Suomu päätti perustaa osakesalkun, josta hän saisi osinkoja vuoden jokaisena viikkona, ja aloitti sijoittamisen 500 eurolla. Tilille tulleet osinkoeurot ja -sentit hän sijoittaa uudelleen aina kun mahdollista.

Omaa rahaa vain kolmeen ensimmäiseen asuntoon

Asuntosijoittamisen Suomu aloitti jo ennen osakesalkun perustamista, keskimmäisen lapsen ollessa yhdeksän kuukauden ikäinen. Aluksi asuntosijoittaminen oli Suomulle mieluisa harrastus, mutta nyt sitä on muodostunut tapa kasvattaa varallisuutta kotiäitinä ollessa.

Tilille ei kilahtele osinkojen tapaisesti suoraan ylimääräisiä euroja, mutta vuokralaisten maksamilla vuokrilla Suomu maksaa asuntojen asuntolainoja ja kerää sijoitusasunnoista yhä isompaa siivua omaan omistukseensa.

– Jokaisesta asunnosta vapautuu jatkuvasti vakuutta, jonka voi käyttää seuraavan asunnon ostoon. Vain kolmeen ensimmäiseen asuntoon laitoin omaa rahaa.

Sillä Suomu tarkoittaa, että asuntolainoissa 70 prosenttiin voi saada suoraan pankin lainan, ja omarahoitusosuus on 30 prosenttia. Hän on rahoittanut tuon 30 prosenttia vakuuksilla, jotka ovat jo vapautuneet sijoitusasunnoista.

Asuntolainojen maksun suhteen Suomu on aina ollut kunnianhimoinen. Jo 18-vuotiaana hän asetti tavoitteen, että 30-vuotiaana hänellä on velaton oma koti. Niinpä hän teki töitä ravintola-alalla ja monilla matalapalkka-aloilla niin paljon kuin pystyi, kuuttakymmentä tai joskus sataakin tuntia viikossa.

Tavoite toteutui, ja Suomu sai oman kotinsa asuntolainan maksettua ennen 30-vuotispäiväänsä, 7,5 vuotta etuajassa. Kun asunto oli velaton, rahaa alkoi kertyä entistä enemmän suoraan säästöön.

Asunto kerrallaan kohti tavoitteita

Suomun jäätyä toisesta lapsesta hoitovapaalle Tori.fi:ssä tuli vastaan ensimmäinen sijoitusasunto.

– Kävin katsomassa sitä ja päätin, että tämän haluan.

Asunnon myi eläköityvä, kokenut asuntosijoittaja, jolta Suomu sai hyviä vinkkejä asuntosijoittamiseen. Samalla oli puhetta, että tulevalla eläkeläisellä on toinenkin asunto myynnissä. Muutaman kuukauden päästä Suomu osti myös sen.

Kolmas asunto tarttui haaviin, kun Suomu kävi katsomassa erästä asuntoa tietäen, että myyjällä oli toinenkin kohde myynnissä. Se oli Suomulle mieluisampi, ja kaupat tehtiin lopulta siitä.

Neljännestä asunnosta vinkkasi oma äiti, viidennestä jälleen samainen konkariasuntosijoittaja. Kuudes asunto oli 52 neliön omakotitalo, joka sopi pienen kokonsa ansiosta täydellisesti vuokrattavaksi.

Seitsemännen asunnon Suomu osti syksyllä 2022, kun vanhempainvapaa nuorimmasta lapsesta oli juuri päättynyt, ja tulot vähenivät kotihoidon tuelle siirtyessä. Samaan syssyyn töistä tuli ilmoitus, että työt vähenevät talveksi.

– Selasin Etuovea, ja sieltä löytyi alkuperäiskuntoinen 60-luvun kaksio. Näin heti, että siellä oli tupakoitu sisällä.

Suomu kävi katsomassa asuntoa, osti ja remontoi sen.

– Kun työt talvella vähenivät, remppasin vielä vähän lisää. Remontti ei sinänsä ollut normaalia vaativampi, vaan pikemminkin tuttua kauraa.

OP-Media-Henna-Suomu-02.jpg
Osa asunnoista on tullut helppoina paketteina: valmiiksi kalustettuina ja vuokralaisen kanssa. Osa on vaatinut enemmän työtä.

Voisiko sijoittaminen olla myös työ?

Viimeisimmän sijoitusasunnon Suomu osti tänä keväänä, vaikka oli ajatellut pitää välivuoden ja lyhennellä asuntojen velkoja rauhassa pois vuokratuloilla.

Erään kerrostaloasunnon osakas otti Suomuun yhteyttä kuultuaan, että Suomu toimii alueella asuntosijoittajana.

– Tein tarjouksen niin alakanttiin, että ajattelin, ettei tämä tule jäämään itselle. Tarjous meni kuitenkin läpi.

Suomu on vastikään osallistunut etäyhteyden välityksellä uravalmennukseen, koska hän pohtii, voisiko sijoittamisesta luoda tulevaisuudessa työn itselleen.

– Valmennuspäivän keskellä oli sen verran taukoa, että sai vaippoja vaihdettua ja välipaloja syötyä.

Välillä on kova soppa yhdistää kaikki asiat päivä kerrallaan.

– Kohta pitäisi lähteä hakemaan isäntää Seinäjoelta. Toinen auto menee tuulilasin vaihtoon. Katsotaan, käydäänkö lasten kanssa vielä samalla sijoitusasunnolla, Suomu pohtii.

Puutkin odottavat pilkkomista, ja moottorisaha pitäisi käydä ostamassa.

– On monta rautaa tulessa koko ajan, ja hyvä niin.

Hennan 3 vinkkiä asuntosijoittajalle

  1. Kannattaa verkostoitua ja kysellä kokeneemmilta. Aina löytyy joku, joka neuvoo.
  2. Jos mielit asuntosijoittajaksi, liity Suomen vuokranantajiin. Se tuo turvaa, ja Vuokranantajat järjestää koulutuksia ja tapaamisia.
  3. Pienistäkin tuloista voi aloittaa sijoittamisen esimerkiksi kotiäitinä. Esimerkiksi 5–10 euroa voi laittaa joka kuukausi rahastoon tai osakkeisiin.
Miten sinä olet varautunut eläkevuosiin? Tutustu erilaisiin tapoihin säästää eläkevuosia varten.

Lue myös:

Nainen – muistatko huolehtia eläkkeestäsi?

Yhä useampi suomalainen varautuu eläkevuosiin

Kolme eläkeläistä kertoo: Näin me varauduimme eläkeikään