Yhä useampi suomalainen varautuu eläkevuosiin

Suomalaisilla on perinteisesti ollut hyvä luottamus eläkejärjestelmäämme. Järjestelmää pidetään oikeudenmukaisena, sillä työeläkkeen määrä on suoraan sidottu työuran aikaisiin ansioihin. Pienituloisilla Kelan maksamat takuueläke ja kansaneläke täydentävät toimeentuloa eläkeaikana.

Totuus on kuitenkin se, että monen kohdalla eläkkeelle jääminen tarkoittaa melkoista muutosta tulotasossa. Vuonna 2021 mediaanieläke Suomessa oli 1 559 euroa kuukaudessa. Suomen noin 1,6 miljoonasta eläkeläisestä 70 prosenttia saa eläkettä alle 2 000 euroa kuukaudessa ja kolmasosalla eläkeläisistä eläke on alle 1 250 euroa.

Yhä useampi varautuukin eläkevuosiin säästämällä ja sijoittamalla. Eläketurvakeskuksen viime vuonna julkaiseman tilaston mukaan noin puolet suomalaisista on varautunut taloudellisesti eläkkeelle jäämistä varten. Niistä, jotka ovat säästäneet eläkettä varten, noin 40 prosenttia luottaa tulevansa eläkkeellä hyvin toimeen.

Piritta Poikonen on henki- ja työeläkevakuutuksiin erikoistunut johtava lakimies Finanssiala ry:ssä. Hän pitää viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunutta muutosta varautumisessa merkittävänä.

– Vielä 20 vuotta sitten vain alle 30 prosentilla suomalaisista oli säästöjä tai sijoituksia. Varautumisen aste on noussut yli 60 prosenttiin. Suomalaiset säästävät sen, mikä on taloudellisesti mahdollista, meillä ei ole ylenpalttisen tuhlauksen kulttuuria. Aidosti tarpeelliset ja työllistävät hankinnat on hyväkin tehdä, eikä vain säästää, Poikonen sanoo.

Monta tapaa varautua

Sijoittaminen osakemarkkinoille ja rahastoihin ovat ollut viime vuosina kasvussa. Edes koronapandemian aiheuttama maailmanlaajuinen kriisi ei vaikuttanut suomalaisten sijoitusintoon. Päinvastoin. Osakekurssien voimakkaassa laskussa alkuvuonna 2020 suomalaisia osakesijoittajia oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Keväällä tapahtunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvatti jälleen epävarmuutta taloudessa ja maailmanpolitiikassa. Suomen Pankin tilaston mukaan maaliskuussa 2022 suomalaiset kotitaloudet sijoittivat kuitenkin 650 miljoonaa euroa lisää pörssinoteerattuihin osakkeisiin. Finanssialan Piritta Poikonen sanoo, että suomalainen yhteiskunta on sinnitellyt kriiseissä ja kestänyt paljon, joten sijoittaminen on tässäkin tilanteessa hyvää varautumista tulevaan.

Poikonen muistuttaa myös, että Suomessa on myös laaja omistusasumisen perinne. Asuntolainan maksamista ei helposti miellä eläkesäästämiseksi, vaikka velaton asunto voi olla hyvä turva eläkkeellä.

– Yksilöiden talouden kannalta asunto on oikein hyvä tapa kasvattaa varallisuutta ja siten nostaa varautumisastetta.

Tarvitaanko lisäeläkkeitä?

Toimivasta ja kattavasta työeläkejärjestelmästä huolimatta eläke jää usein palkkaa pienemmäksi, mutta samaan aikaan vapaa-aika ja usein myös palvelujen tarve kasvaa. Moni pohtii lisäeläkkeen tarpeellisuutta. Lisäeläkettä voi säästää joko itse tai työnantaja voi järjestää lisäeläkkeen osana työntekijän palkitsemista ja sitouttamista.

Lisäeläketuotteiden, eli vapaaehtoisten eläkevakuutusten ja ps-tilien (pitkäaikaissäästämissopimustili eli eläkesäästötili) suosio ei ole lähtenyt lentoon, sillä lainsäädäntö ei mahdollista jäämistä lisäeläkkeillä pois työelämästä ennen varsinaista eläkeikää. Sen sijaan vuonna 2020 lanseerattu osakesäästötili on nopeasti noussut huomattavan suosituksi sijoitustavaksi. Jo 230 000 suomalaista on avannut osakesäästötilin.

Kuinka suomalaisten kasvanutta sijoitusintoa pitäisi tulkita? Katsooko yhä useampi tarpeelliseksi varautua oma-aloitteisesti eläkevuosia varten, koska ei usko yhteisen eläkekassan riittävyyteen?

– Nuoremmissa ikäluokissa luottamus eläkejärjestelmään on alhaisempi, mutta luottamuksella on taipumus kasvaa iän myötä. Järjestelmä on hyvissä käsissä ja lainsäädännöllä määritellään työeläkerahastojen sijoitusten riskitaso. Eläkesijoitukset ovat pitkällä aikavälillä myös tuottaneet hyvin, Poikonen kuvaa.

Eläkerahastoissa on Suomessa paljon varallisuutta, viime vuoden lopun tilaston mukaan noin 255 miljardia euroa. Kertyneiden työeläkkeiden määrä on tätä paljon suurempi.

Uusi asenne työelämään

Suomessa eläkejärjestelmän tasapainoa on horjuttanut väestön ikääntyminen. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy erityisesti tilastoissa. Esimerkiksi vuodesta 2019 vuoteen 2021 yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi lähes 10 prosenttia.

Työeläkejärjestelmään on tehty uudistuksia väestön ikääntymisen ja huoltosuhteen muutosten seurauksena. Eläkemaksuja on kasvatettu ja eläkeikä on noussut. Odotettavissa olevaan elinajan pidentymiseen on reagoitu sitomalla aikaisin mahdollinen eläkeikä elinajanodotteeseen. Työuran pidentäminen näkyy suurempana eläkkeenä.

Suomalainen eläkejärjestelmä perustuu ajatukseen, että elämänlaatu ja hyvinvointi eläkkeellä ansaitaan työuran aikana. Jo pidempään työelämässä on kuitenkin ollut nähtävissä, että pitkiä työuria yhden ja saman työnantajan palveluksessa tasaisella palkkakehityksellä ei enää ole. Nuorten asenteissa työelämään on myös nähtävissä, että pelkkä palkka ei enää samalla tavalla motivoi sitoutumaan yhteen työhön tai työnantajaan. Työelämässä pysytään kiinnostavien projektien ja työn merkityksellisyyden vuoksi

Poikonen näkee muuttuvissa asenteissa mahdollisuuksia.

– Nuorempi sukupolvi saattaa pitää taukoja työelämästä ja haluaa vaihtaa työpaikkaa toisella tavalla kuin aiemmat sukupolvet. Mutta voi hyvin olla, että tauot työelämästä käytetään myös kouluttautumiseen ja uusien taitojen hankkimiseen.

Poikonen muistuttaa, että eläkejärjestelmässämme jokaisesta työpätkästä kertyy eläkettä samalla tavalla. Voi siis hyvinkin olla, että työelämään palaaminen eläkkeelle jäämisen jälkeen saattaa yleistyä.

Ennen ajateltiin, että tehdään pitkä yhtenäinen työura ja jäädään eläkkeelle. Jatkossa voi olla tavallista, että työelämässä käydään tekemässä lyhyempiä pätkiä vielä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin, eikä sitä pidetä minään rasitteena.

Lue myös:

Kolme eläkeläistä kertoo: Näin me varauduimme eläkeikään‍

Näin suomalaiset varautuvat eläkeaikaan: mihin viidestä varautujatyypistä sinä kuulut?‍