Eläkeaika siintää suomalaisten mielissä hyvin eri tavoin. Osalle eläkkeelle jääminen on iloinen asia: työt saavat väistyä, aikaa ja rahaa riittää leppoisaan elämään. Osalle eläköityminen ei ole realistinen haave, sillä taloudellinen tilanne ei anna sille myöten.

OP-Henkivakuutuksen teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset voidaan jakaa viiteen erilaiseen ihmistyyppiin, mitä tulee eläkeaikaan varautumiseen.

Huolettomien hetkessä eläjien joukossa on eniten alle 35-vuotiaita naisia, joiden tulotaso ja tietous eläkkeistä on niukkaa. Huolettomista 45 prosenttia uskoo, että rahat kyllä riittävät eläkkeellä. Heistä 75 prosenttia pitää taloudellista varautumista tärkeänä, mutta vain 35 prosenttia käytännössä tekee niin.

Varautumattomat odottajat taas ovat tyypillisesti 45–64-vuotiaita naisia, joilla on pienehköt tulot. He suhtautuvat eläkeaikaan positiivisesti, vaikka 60 prosenttia uskoo, etteivät rahat riitä eläkkeellä. Suurin osa pitää taloudellista varautumista tärkeänä, mutta samaan aikaan vaikeana.

Itsenäisten välinpitämättömien joukkoon kuuluu erityisesti matalasti koulutettuja 17–24- ja 35–44-vuotiaita miehiä. He eivät juuri mieti työuran jälkeistä aikaa eivätkä suhtaudu eläköitymiseen yhtä myönteisesti kuin suomalaiset keskimäärin. Heidän eläketietämyksensä on kuitenkin vahvaa ja suurin osa pitää taloudellista varautumista tärkeänä.

Tyytyväiset varautuneet taas ovat varttuneempia ja urallaan edenneitä miehiä. He suhtautuvat hyvin positiivisesti eläkeaikaan, ja siihen varautuminen on heille tärkeää ja helppoa.

Pessimististen venyttäjien ryhmä koostuu yli 45-vuotiaista ja yleisimmin naisista, joista osa on jo eläkkeellä. He suhtautuvat eläkkeisiin ylikorostuneen kielteisesti: he uskovat jäävänsä tavallista myöhemmin eläkkeelle, sillä rahat eivät muuten riittäisi. Suurin osa pitää taloudellista varautumista eläkkeeseen vaikeana.

Elisa Salmi haaveilee elämästä maaseudulla, mutta arvostaa kaupungin hyviä terveyspalveluita.

” En osta turhaa tavaraa”

Espoolainen Elisa Salmi, 74, on ollut eläkkeellä 11 vuotta. Ennen eläkkeelle jäämistään hän teki uran tavaratalon somistajana.

– Lähdin eläkkeelle jo muutamaa kuukautta aiemmin kuin eläke olisi virallisesti alkanut, Salmi kertoo.

Hän ei työelämän aikana säästänyt erikseen eläkeaikaa varten.

– Maksoin aravalainaa yhteensä 20 vuotta pienestä palkastani, kaikki ylimääräinen raha meni siihen. En pystynyt säästämään. Kun pääsin siitä kurimuksesta, päätin, etten koskaan enää ota lainaa.

Nykyisin Salmi pärjäilee pienen eläkkeensä turvin. Hän ei juokse tarjousten perässä ruokakaupoilla, muttei toisaalta ostele mitään ylimääräistä tavaraa.

– En elä yli varojeni enkä törsäile, mutta lääkkeisiin ja kissanruokaan sekä hiekkoihin menee aika paljon rahaa. Olen mukavuudenhaluinen, ja jos mieleni tekee jotakin ruokakaupasta, ostan sitä. Nautin esimerkiksi kylmäsavulohesta, vaikka se onkin kallista. En säästä, mutta välillä tilille jää rahaa.

Jos rahaa olisi enemmän ja terveydentila antaisi myöten, Salmi muuttaisi maalle. Hän on henkeen ja vereen luontoihminen.

– Sairastuin syöpään kuukausi sen jälkeen, kun jäin eläkkeelle. Täällä kaupungissa saan hyvää hoitoa. Ikuinen haaveeni on kuitenkin oma kasvihuone. Istuisin siellä tomaattieni kanssa, Salmi nauraa.

"Nautin elämästä"

Jyväskyläläinen Paula Tiainen, 64, on nauttinut eläkepäivistä vajaa vuoden. Terveydenhoitajana toiminutta Tiaista on kosiskeltu takaisin töihin lukuisia kertoja, mutta hän ei aio periaatteestakaan palata työelämään.

Eläkkeelle jäämiseen Tiainen varautui tietoisesti reilut kymmenen vuotta etukäteen. Kun lapset muuttivat pois kotoa, hän alkoi siirtää kaiken yli jäävän rahan säästöön eläkepäiviä varten.

– En budjetoinut elämää, siirsin vain syrjään sen, mitä jäi. Nyt minulla on oma rivitaloasunto, siirtolapuutarhamökki, auto ja kymmeniä tuhansia euroja säästötilillä, Tiainen kertoo.

– Olen hyvin varovainen sijoitusten kanssa, sillä haluan säästöjen olevan tarvittaessa heti käytössä. Kun autoni hajosi ja pystyin ostamaan uuden käteisellä. Minulle on myös tärkeää, ettei tarvitse ottaa lainaa.

Rahastoon säästäminen kiinnostaa yksin asuvaa Tiaista. Hän seuraa sijoittamiseen liittyvää keskustelua, mutta toistaiseksi tilille säätäminen on tuntunut turvallisimmalta ratkaisulta.

– Eläkkeeni ja säästöt riittävät normaaliin elämään. Harrastan matkustelua ja haluan, että voin halutessani nostaa säästöistä rahaa ja lähteä reissuun. Myös puolitoista vuotta sitten ostettuun kesämökkiin olen kuluttanut reilusti rahaa.

Tiainen kokee, että hän on voinut tehdä eläkkeellä kaikkea sitä, mistä haaveilikin.

– Minulla ei ole hädän päivää tulevaisuutta ajatellen.

Vaikka eläkeikä olisi vielä kaukana, sen ajattelemiseen kannattaa käyttää hetki jo nyt. Lue lisää‍.

Lue myös:

Milloin kannattaa jäädä eläkkeelle? Vertaile eri vaihtoehtoja‍

Näin unelmoin tekeväni eläkkeellä – ja näin todellisuudessa kävi‍