Eläkkeelle jäämiseen on useampia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja punnitessa on syytä ottaa huomioon, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat lopullisen eläkkeen määrään.

Eläkeasioita kannattaa pohtia hyvissä ajoin, sillä eläketulon määrä on noin 50–60 prosenttia työtulosta. Tulojen putoamiseen on hyvä varautua. Suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria, tilastollisesti puolet eläkkeiden määrästä on bruttona alle 1 500 euroa kuukaudessa.

Suomalaiset ovatkin ryhtyneet varautumaan eläkkeeseen aiempaa paremmin, miehet hiukan paremmin kuin naiset, selviää Eläketurvakeskuksen tekemästä tutkimuksesta‍. Säästöt tai kertynyt varallisuus ei vaikuta eläkkeen määrään.

Alin vanhuuseläkeikä

Alin vanhuuseläkeikä tarkoittaa sitä ikää, jolloin voi aikaisintaan jäädä eläkkeelle ja ryhtyä nostamaan siihen mennessä kertynyttä eläkettä. Arvion kertyneestä eläkkeestä voi tarkistaa työeläkeotteesta‍, ja lähempänä eläkkeelle jäämistä tarkan laskelman voi pyytää omasta työeläkevakuutusyhtiöstä.

Alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain koko ajan. Vanhuuseläkkeelle jäämisen ikärajat määräytyvät aina syntymävuoden mukaan. Vuoden 1965 jälkeen syntyneiden vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen. Ennen vuotta 1965 syntyneiden tarkka eläkeikä on tarkistettavissa Työeläke.fi-sivustolta‍.

Tavoite-eläkeikä ja lykkäyskorotus

Tavoite-eläkeikä on laskennallinen eläkeikä, joka riippuu siitä, minä vuonna on syntynyt. Jos jatkaa työelämässä vielä alimman vanhuuseläkkeen jälkeen, kertyy eläkettä edelleen 1,5 prosenttia uutta työeläkettä joka kuukausi. Tätä kertyy siihen asti, kunnes työeläkkeen vakuuttamisvelvollisuus päättyy.

Vakuuttamisvelvollisuuden ikäraja muuttuu samaan tapaan kuin vanhuuseläkkeen muut ikärajat. Tällä hetkellä eläkkeelle jäävien vakuuttamisvelvollisuus päättyy 68–70-vuotiaana. Mitä pidempään jatkaa työelämässä, sitä suuremman eläkekertymän voi saada. Työskentely vakuuttamisvelvollisuuden päättymisenkin jälkeen on mahdollista, mutta työskentely ei enää kartuta uutta eläkettä.

Lisäksi työelämässä jatkaminen tai eläkkeen nostamatta jättäminen korottaa eläkettä 0,4 prosentin suuruisella lykkäyskorotuksella‍ jokaiselta lykätyltä kuukaudelta. Lykkäyskorotuksella ei ole yläikärajaa.

Jos siis aikoo jatkaa työelämässä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, suurimman työeläkkeen saa, jos työskentelee vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan asti.

Osittainen vanhuuseläke

Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja on tällä hetkellä 61 vuotta. Tulevaisuudessa alin eläkeikä on kolme vuotta ennen alinta vanhuuseläkeikää. Jos haluaa nostaa osittaista vanhuuseläkettä ilman, että se vaikuttaa työaikaan, asiasta ei tarvitse ilmoittaa työnantajalle. Mikäli osittaisen eläkkeen turvin haluaa siirtyä lyhyempään työaikaan, tästä täytyy sopia työnantajan kanssa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen nostamiseen on kaksi vaihtoehtoa: sitä voi nostaa joko 25 tai 50 prosenttia kuukaudessa siihen asti kertyneestä eläkkeestä. Nostetusta osittaisesta vanhuuseläkkeestä tehdään varhennusvähennykset, joka on 0,4 prosenttia kuukaudessa. Eläkkeen määrään vaikuttaa myös elinaikakerroin, joka nipistää tilille tulevaa eläkettä vielä hiukan.

Jos osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla jatkaa työskentelyä, jäljelle jäävä eläkkeen osuus kerryttää eläkettä ansiotulojen mukaan siihen asti, kunnes jää kokonaan vanhuuseläkkeelle.

Osittaisen vanhuuseläkkeen päätöksen voi perua kolmen kuukauden ajan päätöksen saamisesta. Jos tuossa ajassa ei tee peruutusta, on sidottu päätökseen eikä sitä enää ole mahdollista peruuttaa.

Kenen ei kannata harkita osittaista vanhuuseläkettä?

  • Jos terveys reistailee ja sairauseläke voi olla mahdollinen. Osittaiselta vanhuuseläkkeeltä sairauseläkkeelle jääminen pienentää lopullisen eläkkeen määrää.
  • Jos on työskennellyt julkisella sektorilla ennen vuotta 1995. Ennen vuotta 1995 kertyneeseen eläkkeeseen tehdään vähennys, jolla poistetaan julkisen alan paremmat eläkekertymät.
  • Jos eläkekertymä on pieni ja on oikeutettu kansaneläkkeeseen.

Eläkkeen verotus

Eläkettä verotetaan eri tavalla kuin ansiotuloja. Eläkkeellä ollessa ei voi enää saada tulonhankkimisvähennystä eikä muita palkansaajan veroetuja. Verohallituksen sivuilla on taulukko‍, joka antaa suuntaa eläkkeen verotuksesta. Tarkimman tiedon saa, kun tilaa verokortin omien tulojen ja eläkkeen mukaan.

Juttua varten on haastateltu Eläketurvakeskuksen koulutuksen asiantuntija Anna-Stina Toivosta sekä Eläkeliiton vanhuusasiamies Irene Vuorisaloa.

Eläkesäästäminen kannattaa, sillä säästämällä säännöllisesti pienenkin summan täydennät lakisääteistä eläkettäsi. Lue lisää‍.

Lue myös:

Näin unelmoin tekeväni eläkkeellä – ja näin todellisuudessa kävi

Kolme tapaa säästää eläkeikää varten

Ehtiikö eläkesäästämisen aloittaa viisikymppisenä?‍