Suomalaiset eivät mieti eläkeasioitaan jatkuvasti, mutta suhtautuminen eläkkeisiin muuttuu tyypillisesti iän myötä. Mitä lähemmäksi eläkeikä hiipii, sitä enemmän asia on mielessä. Eläkkeisiin suomalaiset suhtautuvat varsin myönteisesti – etenkin vanhemmat ikäluokat.

Alle puolet suomalaisista on varautunut eläkkeelle jäämiseen taloudellisesti. Tavallisin tapa varautumiseen on sijoittaminen. Nuoret pitävät taloudellista varautumista tärkeämpänä kuin vanhemmat, ja he myös pyrkivät jäämään eläkkeelle suhteellisen ajoissa. 

OP-Henkivakuutuksen teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset voidaankin jakaa viiteen erilaiseen ihmistyyppiin: huolettomiin hetkessä eläjiin, varautumattomiin odottajiin, itsenäisiin välinpitämättömiin, tyytyväisiin varautuneisiin sekä pessimistisiin venyttäjiin. Tunnistatko itsesi näistä eläkeprofiileista?

Huolettomat hetkessä eläjät

Huolettomien hetkessä eläjien joukossa on eniten alle 35-vuotiaita naisia. Nuoren ikänsä takia heidän tulotasonsa on niukka. Yleisesti ryhmä suhtautuu eläkeaikaan vastaajien keskiarvon mukaisesti, vaikka he eivät juurikaan mieti työuransa jälkeistä aikaa. Siksi heidän tietoisuutensa eläkkeistä on heikolla tasolla.

63 prosenttia huolettomista hetkessä eläjistä aikoo jäädä eläkkeelle oman eläkeikänsä aikaan. Heistä 45 prosenttia uskoo, että heidän rahansa riittävät eläkkeellä ja 75 prosenttia pitää taloudellista varautumista tärkeänä. Kuitenkin vain 35 prosenttia heistä on alkanut varautua taloudellisesti eläkeaikaan. 

– En kannusta ketään huolestumaan eläkkeelle jäämisestä. Kun varautuu eläkkeelle ajoissa jo työikäisenä, eläkepäivät voivat olla taloudellisesti huolettomia, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Sari Heinonen sanoo.

Eläkeunelmissaan ryhmä arvostaa ajanviettoa läheisten ihmisten kanssa, matkustamista koti- ja ulkomailla sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään ja haaveitaan. Heidän arvomaailmassaan korostuvat hyväntahtoisuus, virikkeisyys ja suoriutuminen.

Varautumattomat odottajat

Varautumattomat odottajat ovat tyypillisesti 45–64-vuotiaita naisia, joilla on pienehköt tulot. Työelämässä he ovat useimmiten työntekijöitä tai työttömiä. Ryhmä suhtautuu eläkeaikaan hieman keskimääräistä positiivisemmin, ja he miettivät teemaa vähintään muutaman kerran vuodessa. 

Suurin osa ei ole taloudellisesti varautunut jäämään eläkkeelle. 72 prosenttia heistä pitää taloudellista varautumista vaikeana, mutta 67 prosenttia myös tärkeänä. 60 prosenttia uskoo, että heidän rahansa eivät riitä eläkkeellä. 38 prosenttia taas arvelee joutuvansa ennenaikaiselle eläkkeelle muita ryhmiä useammin.

– Jokaiselle voi sattua elämässä yllättäviä asioita, jotka vaikuttavat mahdollisuuksiimme selviytyä jatkossa. Varautumista ei kannata pelätä, sillä siihen voi saada apua, Heinonen muistuttaa.

Ryhmän eläkeunelmissa korostuvat kotona oleminen, rauhallinen ikääntyminen sekä lisääntynyt vapaa-aika ja vapaus tehdä haluamiaan asioita. Arvomaailmassa puolestaan painottuvat turvallisuus ja mielihyvä.

Suomalaiset eivät mieti eläkeasioitaan jatkuvasti, mutta suhtautuminen eläkkeisiin muuttuu tyypillisesti iän myötä. Mitä lähemmäksi eläkeikä hiipii, sitä enemmän asia on mielessä.

Itsenäiset välinpitämättömät

Itsenäisten välinpitämättömien joukkoon kuuluu erityisesti 17–24- ja 35–44-vuotiaita miehiä, joiden korkein suoritettu koulutustaso on yleisimmin peruskoulu tai ammatillinen tutkinto.

He eivät juurikaan mieti työuran jälkeistä aikaa, eivätkä he suhtaudu eläköitymiseen aivan yhtä myönteisesti kuin suomalaiset keskimäärin. Silti 21 prosenttia heistä aikoo jäädä ajoissa eläkkeelle, ja heidän tietämyksensä eläkeasioista on vahvaa keskitasoa. 63 prosenttia pitää taloudellista varautumista vähän tärkeänä.

– Suomen eläkejärjestelmä ei ole enää samanlainen vaikkapa 20 vuoden kuluttua. Niinpä vaikka eläisi hetkessä, oman eläkkeensä kertymiseen kannattaa tutustua hyvissä ajoin, Heinonen huomauttaa. 

Itsenäiset välinpitämättömät eivät maalaile pilvilinnoja eläkeajastaan ja ovat muita ryhmiä huomattavasti maltillisempia unelmissaan. Itsenäisten välinpitämättömien arvomaailmassa korostuu valta. 

Tyytyväiset varautuneet

Tyytyväiset varautuneet ovat tavallisesti varttuneempia ja usein jo eläkkeellä olevia, 65–74-vuotiaita ja miehiä. Työelämässä heidän tittelinään on monesti ylempi toimihenkilö ja koulutuksena ylempi korkeakoulututkinto. Myös heidän tulonsa heijastelevat tätä.

He iloitsevat eläkkeestä ja suhtautuvat siihen yltiöpositiivisesti. Koska eläkeasiat ovat monelle arkipäivää, heidän tietoisuutensa eläkkeistä on keskimääräistä paljon parempi. 80 prosenttia tyytyväisistä varautuneista uskoo rahojensa riittävän eläkkeellä. Heille taloudellinen varautuminen onkin ylikorostuneen tärkeää ja varsin helppoa. Kolme neljästä on taloudellisesti varautunut eläkkeeseensä. 

Heinonen kannustaa, että tyytyväiset varautuneet herättäisivät keskustelua eläkkeestä verkostoissaan ja jakaisivat viisaasta vaurastumisesta tietoa myös esimerkiksi lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Eläkkeeltä ryhmän edustajat odottavat lisääntynyttä vapaa-aikaa ja vapautta tehdä haluamiaan asioita. Myös hyvä terveys ja hyvinvointi sekä matkustaminen kiehtovat. Ryhmän jäseniä ajavat vahvasti arvot, joissa korostuvat turvallisuus, yhdenmukaisuus, perinteet, itseohjautuvuus, virikkeisyys ja mielihyvä.

Pessimistiset venyttäjät

Pessimististen venyttäjien ryhmä koostuu yli 45-vuotiaista ja yleisimmin naisista, joista 28 prosenttia on jo eläkkeellä. Heistä 9 prosenttia on työttömiä. He suhtautuvat eläkkeisiin ylikorostuneen kielteisesti verrattuna muihin ryhmiin.

30 prosenttia heistä pitää myöhäistä eläköitymistä muita ryhmiä todennäköisempänä vaihtoehtona itselleen. Esimerkiksi 58 prosenttia ei usko, että heidän rahansa riittäisivät muuten eläkkeellä.

Vaikka he ovat hyvin perillä eläkkeistä, 62 prosenttia heistä kokee samaan aikaan taloudellisen varautumisen olevan vaikeaa. Kun kokonaisuudessa huomioidaan myös eläkekertymää heikentävät ajanjaksot, he eivät ole myöskään taloudellisesti kovin varautuneita.

Vähäkin varautuminen on parempi vaihtoehto kuin ei varautumista ollenkaan. Pessimismin sijaan kannattaa katsoa omaa taloutta sillä silmällä, millaisia muutoksia siinä voisi tehdä, jotta tulevaisuudessakin olisi mahdollista pärjätä. Uskon, että jokaisella on edes pientä joustonvaraa, Heinonen muotoilee.

Pessimististen venyttäjien eläkeunelmat ovat maltillisia. He odottavat muita ryhmiä vähemmän lisääntynyttä vapaa-aikaa ja vapautta tehdä haluamiaan asioita, mutta he toivovat muita ryhmiä enemmän työntekoa sopivissa määrin.

Tutkimustiedot perustuvat tammikuussa 2021 Norstat Finlandin kuluttajapaneelissa toteutettuun kyselytutkimukseen, johon vastasi toukokuussa 1 553 suomalaista. Tutkimusaineisto on väestöä edustava iän, sukupuolen sekä asuinalueen suhteen. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään +/- 2 %-yksikköä. Tutkimus toteutettiin OP-Henkivakuutuksen toimeksiannosta. Tutkimusasetelmasta ja aineiston analyysistä vastasi asiakasymmärrys- ja business design -toimisto Frankly.

Lue myös:

Näin aloitat eläkesäästämisen