Helsingin Sanomat nosti jutussaan esiin Suomen eläkejärjestelmän kestävyysvajeen. Lehtijuttu perustui Eläketurvakeskuksen tilaamaan kansainväliseen arvioon Suomen eläkejärjestelmästä. Artikkeli aloitti eläkekeskustelun. En usko, että keskustelu päättyy ihan heti. 

Teksti Sari Heinonen, toimitusjohtaja, OP-Henkivakuutus Oy @sari_hoo
Julkaistu 21.9.2021

Helsingin Sanomien artikkeli aloitti keskustelun, jota jatkettiin TV:ssä useammalla kanavalla. Lehtiartikkeli viittaa raporttiin, joka kyllä kehuu järjestelmämme yksinkertaisuutta ja eläkkeiden riittävyyttä suhteessa yleiseen tilanteeseen maailmalla. Kansainvälisesti verraten eläkkeemme suhteessa palkkoihin ovat hyviä.

Sen sijaan raportti kiinnittää huomiota eläkejärjestelmämme vaatimaan kuluun – eläkkeiden rahoittaminen on kallista ja tulee vielä kalliimmaksi. Nykyisin eläkemaksut ovat vajaa 25 prosenttia palkoista, mutta raportti kertoo paineesta nostaa maksut 27 – 30 prosenttiin viimeistään 2050-luvulla. Eläkejärjestelmää sopeutetaan myös elinaikakertoimella. 

”Ennusteiden analysointi osoittaa selkeästi, että ongelma on syntymässä”, kirjoitetaan Helsingin Sanomien tekstissä. Eläkejärjestelmämme ei tule kestämään nykyisellään, jollei sitä muuteta. Ratkaisuna voi olla eläkkeiden indeksikorotusten heikentäminen, ja se puolestaan tulisi näkymään eriarvoisuuden lisääntymisenä. 

Eläkejärjestelmän sopeuttamisen tulevaisuuden tilanteisiin jätän suosiolla siitä päättäville, mutta OP-Henkivakuutuksessa työskentelevänä tiedostan, että meidän jokaisen tulisi pyrkiä tekemään osamme. Jatkossakin Suomen eläkejärjestelmä tarjoaa perusturvan eläkeikään, mutta tämän lisäksi henkilökohtainen varautuminen on tarpeellista ja hyödyllistä. Jotta voi elää omanlaistaan elämää, on varauduttava myös itse. 

Henkilökohtaisessa varautumisessa oleellista on kerryttää säästöjä lakisääteisen eläkkeen rinnalle. Paras tapa siihen on pitkäaikainen säästäminen. Yksi ratkaisu on sijoitusvakuutus, joka joustaa erilaisissa markkinatilanteissa ja elämänvaiheissa. Se toimii varapuskurina jo ennen eläkkeelle jäämistä. 

Kun miettii tulevaisuuden taloudellista hyvinvointia, on pohdittava myös henkivakuutuksen tarve – varsinkin, jos oma tai läheisen toimeentulo on kiinni myös muiden perheenjäsenten tulovirroista. 

Jos vitkuttelemme, tulee hoppu. Mitä aiemmin kukin pääsee säästämisen alkuun, sen parempi. Kysymys ei ole suinkaan suurien summien säästämisestä, vaan kullekin sopivien summien säästämisestä säännöllisesti ja pitkään. Kuten tiedämme, aika on rahaa. Pitkä aika on paljon rahaa. 

Lue myös:

Miten eläkeikään kannattaa varautua taloudellisesti? Asiantuntija neuvoo

Kirjoittaja Sari Heinonen on OP-Henkivakuutus Oy:n toimitusjohtaja