Eija käyttää mökkikunnan palveluita, jotta ne säilyisivät siellä: ”Tuhansilla euroilla joka vuosi”
Lisää aiheesta
Vapaa-ajan asumisesta povataan lääkettä kylien autioitumiseen. Eija Koivuranta pitää osaltaan pikkukuntaa voimissaan.
Aurinko kimmeltää laineilla, kun kuikkapariskunta ui mökkilaiturin ohi ja katoaa ison kiven taakse. Eija Koivuranta istuu laiturilla ja ihailee näkyä.
Vuohijärvelle avautuva mökinranta on hänen sielunmaisemansa. Näille maille, puolisonsa lapsuusseuduille, hän saapui ensimmäisen kerran 35 vuotta sitten.
– Kun uin ensimmäisen kerran kirkasvetisessä Vuohijärvessä, aloin heti unelmoida siitä, että saisimme joskus oman paikan täältä, Koivuranta sanoo.
Unelmasta tuli totta. Espoossa asuva Koivuranta osti puolisonsa kanssa järvenrantatontin Huhdasjärven kylästä Jaalasta vuonna 2004 ja aloitti mittavan rakennusurakan. Ensin rakentui pieni saunamökki, joka palveli kuusihenkistä perhettä usean vuoden ajan.
– Siinä on pinta-alaa 25 neliötä, mutta ihmeen hyvin mahduimme neljän lapsen kanssa. Elimme pääosin ulkona.
Lautarakenteinen päämökki kohosi tontille vuonna 2012. Sen jälkeen perhe on viettänyt mökillä lähes kaikki loma-ajat ja viikonloput alkukeväästä loppusyksyyn. Mökki on perheelle enemmän kuin vapaa-ajan asunto.
– Tämä paikka on meille toinen koti. Siksi meille on tärkeää tukea paikallisia palveluita niin paljon kuin vain suinkin mahdollista.
Lähipalvelut suosiossa
Koivurannan perhe viettää mökillään 60–80 päivää vuodessa. Ruuan ja muiden arjen perustarvikkeiden lisäksi he pyrkivät esimerkiksi tankkaamaan autonsa ja hankkimaan mökin huolto- ja korjauspalvelut Jaalasta.
– Käytämme mökkipaikkakunnallamme tuhansia euroja joka vuosi. Haluamme, että mahdollisimman suuri osa tuosta summasta menisi paikallisille yrittäjille.

Perhe ei ole periaatteensa kanssa yksin.
Mökkibarometri 2021 -tutkimuksen mukaan vapaa-ajan asukkaat hankkivat päivittäistavaransa useimmiten vapaa-ajan asunnon sijaintikunnasta. Yli puolet vastanneista kertoi käyvänsä kaupassa vähintään kerran viikossa. Myös rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyvissä hankinnoissa suurin osa suosi lähipalveluita.
Haluamme, että mahdollisimman suuri osa summasta menisi paikallisille yrittäjille.
Jaalan Hartolan kylän kyläkaupasta on tullut Koivurannalle 20 vuodessa tuttu paikka. Sinne ajaa heidän mökiltään parikymmentä minuuttia. Vieressä palvelevat pieni rakennustarvikeliike sekä puutarhamyymälä.
– Teemme täällä suuren osan ruokaostoksista. Modernin kyläkaupan tuotteiden tarjonta ja hinta ovat mökkiläisen tarpeiden kannalta kilpailukykyisiä.
8,6 miljardin euron potti
Voisiko mökkeily tarjota vastalääkkeen maaseudun autioitumiseen? Tutkimusten valossa näyttää siltä, että voi.
Suomessa on puolisen miljoonaa kesämökkiä, joita käyttää toistuvasti keskimäärin 4,7 henkilöä. Maassamme on siis jopa 2,9 miljoonaa mökkeilijää, jotka mökkibarometritutkimuksen mukaan viettävät vapaa-ajan asunnollaan keskimäärin 103 päivää vuodessa.
Vapaa-ajan asumisella on merkittävä taloudellinen vaikutus suosittujen mökkikuntien talouteen.
Vuonna 2023 tehdyn Rakennustutkimuksen mukaan mökkeilyyn kulutetaan vuositasolla yhteensä 8,6 miljardia euroa, josta rakentamiseen, korjaukseen ja kiinteistökauppoihin 2,62 miljardia euroa ja päivittäistavarahankintoihin ja palveluihin 2,67 miljardia euroa.
Mökkeily piristää paikkakuntien työelämää: työllisyysvaikutukseksi arvioidaan noin 105 000 henkilötyövuotta.
Käytännössä yksi vapaa-ajan asunto tuo mökkipaikkakunnalleen vuodessa noin 12 000 euroa.
Käytännössä yksi vapaa-ajan asunto tuo mökkipaikkakunnalleen vuodessa noin 12 000 euroa ja 0,15 työpaikkaa.
Etätyöskentelyn yleistymisen myötä vapaa-ajan asunnolla vietetyn ajan ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Osa voi jopa muuttaa mökkipaikkakunnalleen, kun työnteko onnistuu mistä tahansa.
Tuttuja puolin ja toisin
Eija Koivuranta on iloinen siitä, että hänen mökkipaikkakuntansa palvelut ovat pysyneet elinvoimaisina. Lähes kaikki alueen toimijat ovat pienyrittäjiä, joille mökkiläisten eurot ovat tärkeä osa vuosittaista toimeentuloa.
– Omat kokemuksemme pienyrittäjien kanssa toimimisessa ovat olleet loistavia. Kaikesta pystyy neuvottelemaan joustavasti.
Koivuranta kertoo esimerkin sähköfirmasta, joka teki sähkötyöt heidän mökkiinsä kaksi vuosikymmentä sitten. Jos sähköjen kanssa tulee häikkää, hän voi soittaa suoraan samalle yrittäjälle.
– Hän muistaa edelleen, miten on tehnyt mitkäkin sähkötyöt mökillämme.
Koivuranta kehuu lähialueen maatilamyymälöitä, kasvitarhoja ja muita paikallisia pientuottajia. Hän arvostaa sitä, että oman kyläkaupan valikoimaan kuuluu runsaasti paikallisia lähituotteita.

Eija arvostaa kyläkaupan valikoimaa, jossa on runsaasti lähituotteita.
– Saan lähialueilta marjat, kasvikset, kukat, leivonnaiset ja käsityötkin. Pyrimme myös tankkaamaan auton Jaalan kirkonkylällä, jotta sekin raha jää tänne.
Pienen paikkakunnan yhteisöllisyys on tehnyt Koivurantaan vaikutuksen. Paikallinen palvelu tuntuu hänestä persoonallisemmalta ja välittömämmältä kuin kotona Espoossa. Asioiminen on henkilökohtaisempaa, kun yrittäjät tulevat tutuiksi asiakkaan kanssa.
– Täällä kyse ei ole vain bisneksestä, vaan aidoista kohtaamisista.
Asiakassuhteista voi tulla myös ystävyyksiä.
Koivuranta tilaa digitaalisena mökkipaikkakuntansa sanomalehteä, Kouvolan Sanomia.
– On mielenkiintoista ja tärkeää seurata alueen kylien ja keskusten kehitystä, ihmisten elämää ja yritystoimintaa.
Mökkiläiset mukaan kehittämiseen
Hiljattain eläkkeelle jäänyt Koivuranta voisi kuvitella asuvansa Jaalassa vakituisesti, mutta pääkaupunkiseudulla asuvat lapset ja lapsenlapset pitävät heidät ainakin toistaiseksi osan vuotta etelässä. Onneksi jälkikasvukin viihtyy mökillä, joten välillä sinne kokoonnutaan isolla porukalla.
Koivuranta valittiin viime vuonna vuoden kesäjaalalaiseksi. Kunniatitteli annetaan kesäasukkaalle, joka on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä aluetta.

Mökin kesäkukatkin löytyvät oman kylän puutarhamyymälästä.
Sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelu- ja johtotehtävissä sekä Väestöliiton toimitusjohtajana toiminut Koivuranta on ollut myös työnsä puolesta miettimässä, miten esimerkiksi nuorten jäämistä maakuntiin ja perheellistymistä voitaisiin tukea ja miten ikäihmisten hyvinvointi ja palvelut voitaisiin turvata.
– Olen ollut pitkään jäsenenä alueen vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksessä. Ajattelen, että mökkiläisten osaamista ja mielipiteitä kannattaisi hyödyntää maakuntien kehittämistyössä.
Palkintona puhdasta onnea
Koivurannan suurin toive on, että mökkipaikkakunnan lähipalvelut säilyisivät vähintään ennallaan. Isompaan keskukseen Kouvolaan on matkaa noin 50 kilometriä. Se olisi jo turhan pitkä kauppamatka.
Tulevaisuudessa Koivuranta voisi hyödyntää Mökkitalkkari-palvelua. Kun ikää tulee, kaikki hommat eivät välttämättä enää hoidu omin voimin. Mökkitalkkari voisi tehdä kausihuoltoja ja auttaa esimerkiksi laiturinlaitossa.
Tärkeintä Koivurannalle on se, että hän pystyisi nauttimaan mökistään niin pitkään kuin suinkin mahdollista.
– Kun tänä aamuna heräsin ja avasin mökin oven, ensimmäisenä näin kaakkurin lentävän yli. Sitten kuulin puissa laulavat peipot, kirjosiepot ja laulurastaat, Koivuranta sanoo.
– Noissa hetkissä tunnen puhdasta onnea.