Rakkaudesta lajiin-lausahdus kuulostaa monessa kohtaa kuluneelta, mutta Jussi Meresmaan ja hänen perustamansa Discmanian kohdalla se pitää harvinaisen hyvin kutinsa.

Frisbee-golfari oli vielä vuosituhannen vaihteen Suomessa melkoinen kummajainen ja kohtuullisen harvinainen ammattilaisurheilija myös ulkomailla. Laadukkaammat frisbeegolf-kiekot olivat nekin kotimaassa vielä kiven alla.

Meresmaa kuitenkin haistoi lajiin liittyvän kasvupotentiaalin ja tarttui tuumasta toimeen. Hän aloitti liitokiekkojen maahantuonnilla, mutta huomasi varsin nopeasti, että markkina oli kotimaassa rajallinen.

– Suomessa ei ollut tuohon aikaan montaakaan frisbeegolf-kenttää, pelaajia oli vähän eikä kiekoillekaan isompaa menekkiä, hän muistelee.

Markkinat syntyivät myyntityöllä

Meresmaa ei kuitenkaan jäänyt asiaa murehtimaan. Hän kehitti avaimet käteen -periaatteella toimitettavan DiscGolfPark-kenttäkonseptin, jota lähti kauppaamaan messuille ja pitkin maakuntia.

Liikeidea toimi. Kohtuuhintainen kenttäidea iski eri puolilla Suomea hyvin kipinää, laji sai kenttäinvestointien myötä uusia harrastajia ja Meresmaan kiekkobisnes uutta nostetta.

– Jos markkinoita ei vielä ole, ne pitää rakentaa itse, hän naurahtaa.

Isompi kasvunykäys tuli kuitenkin vasta muutaman vuoden päästä, kun netti- ja kännykkävideot alkoivat olla kaikkien ulottuvilla. Näyttävien temppujen ja kilpailusuoritusten myötä lajin suosio kasvoi, mikä luonnollisesti siivitti välinemyyntiä.

– Vuonna 2006 lanseerattiin oma Discmania-tuotemerkki ja seuraavana vuonna otettiin jo ensimmäisiä askeleita Ruotsin markkinoille. Tärkeitä ulkomaan verkostoja syntyi myös omilla pelireissuilla, Meresmaa muistelee.

"Jos jotain voisin tehdä vielä toisin, niin heittäytyisin nopeammin täyspäiväiseksi yrittäjäksi. Käytännössä kasvu alkoi vasta sitten, kun aloin panostaa tähän täysillä", sanoo Discmanian perustaja Jussi Meresmaa.

Tähtäimessä alan ykköstila

Pohjoismaat ovat olleet Discmanialle tärkeä markkina, mutta määrätietoisin vientikatse on kuitenkin suunnattu lajin alkuperäiseen kotimaahan Yhdysvaltoihin. Tytäryhtiö perustettiin vuonna 2014 Kaliforniaan, ja sittemmin yhtiö on siirtynyt Coloradoon.

– Yhdysvalloissa meitä houkutti maan valtava potentiaali. Siellä on kuitenkin oltava myös läsnä, jos meinaa menestyä, Meresmaa toteaa.

Pandemia on tuonut lajille viimeisen kahden vuoden aikana padelin ja golfin tapaan valtavasti nostetta, mutta yhtiö on edennyt uusille markkinoille toistaiseksi varovaisin askelin. Seuraava kohde on Saksa, jonne aiotaan rantautua ensi kesänä.

– Tavoitteemme on olla tämän lajin ykkösyritys maailmassa, yrittäjä itse tiivistää.

Miljoonien kiekkojen menestystarina

Jussi Meresmaan polku sivutoimisesta autotalliyrittäjyydestä globaalisti toimivan yrityksen vetäjäksi kuulostaa näin jälkikäteen melkoiselta menestystarinalta. Mies ei sitä itsekään kiistä, vaikka matkan varrelle on mahtunut myös takaiskuja ja vaikeita valintoja.

Yhtiöllä on pääkonttori Tampereella, tehdas Ruotsissa ja yksi valmistuskumppani myös Kiinassa. Vuosittaiset tuotantomäärät liikkuvat pelkästään kiekkojen osalta miljoonissa kappaleissa.

Frisbeekiekkojen ja -kenttien lisäksi Discmanian repertuaariin kuuluvat lajissa tarvittavat erilaiset oheistuotteet, kuten frisbeegolf-laukut ja siirrettävät maalikorit.

– Jos jotain voisin tehdä vielä toisin, niin heittäytyisin nopeammin täyspäiväiseksi yrittäjäksi. Käytännössä kasvu alkoi vasta sitten, kun aloin panostaa tähän täysillä. Mutta ihan hyvä näinkin – liikevaihto on joka tapauksessa nyt isompi kuin perinteisillä kiekkobisneksillä Ilveksellä ja Tapparalla yhteensä, Meresmaa vitsailee.

Vientiyrittäjän viisi vinkkiä

  1. Tee huolellista markkinatutkimusta ja käytä apuna asiantuntijoita. Väkirikkain maa ei välttämättä ole paras markkina.
  2. Keskity yhteen maahan kerrallaan. Harva yritys pystyy hoitamaan useampaa uutta kohdemaata samanaikaisesti.
  3. Mieti tarkasti, aloitatko viennin partnerin avulla vaiko omin voimin.
  4. Ole pitkäjänteinen. Ensimmäiset pari vuotta ovat vasta alkusoittoa.
  5. Varaudu tappioihin. Kansainvälistyminen maksaa, mutta se ei saa kaataa koko yritystä.