Lokakuussa 2023 joensuulainen auditorio oli täynnä ihmisiä: taloyhtiöiden hallituksien jäseniä ja puheenjohtajia, asukkaita ja osakkeenomistajia. Paikalla oli enemmän väkeä kuin uskallettiin odottaa. Tarjolle varattu porkkanakakku oli loppua kesken. 

Kyse oli joensuulaisen isännöintiyritys ISYKin Energiaremppa-konseptin lanseeraamistilaisuudesta. Ajankohta oli harkittu, sillä käynnissä oli valtakunnallinen Energiansäästöviikko. 

”Taloyhtiöiden korjausvelka on kasvanut Pohjois-Karjalan suunnalla. Samaan aikaan yrityksiä ohjataan EU-lainsäädäntöä myöten kehittämään energiatehokkaita ratkaisuja, jotka huomioivat planeetan kantokyvyn. Näistä lähtökohdista ryhdyimme aikanaan kehittämään konseptia”, sanoo ISYKin toimitusjohtaja, isännöitsijä Juha Peltonen. 

Toimitusjohtaja, isännöitsijä Juha Peltosen mukaan Energiaremppa-palvelu on vastaus taloyhtiöiden kasvavaan korjausvelkaan ja tarpeeseen parantaa energiatehokkuutta.

Energiaremppa on taloyhtiöille tarkoitettu palvelupaketti, joka sisältää kaiken suunnittelusta uuteen energiatodistukseen. Kahdeksanvaiheinen projekti käynnistyy taloyhtiön teetättämällä kartoituksella, jossa taloyhtiön energiatehokkuutta tarkastellaan kokonaisuutena pitkälle tulevaisuuteen. 

Sitten taloyhtiö kilpailuttaa, neuvottelee ja valitsee urakoitsijat. Lopuksi se hakee pankilta remonttilainaa – ja niin remontti voi alkaa. 

Vastuullisuudesta kilpailuetu

ISYKin isännöitsijä Pekka Uuranne sai idean Energiarempasta ajaessaan työmatkalta kotiin Joensuuhun. Kaiuttimista soi vastuullisuusaiheita käsittelevä podcast-jakso. Uuranne oli kuunnellut vastaavia podcasteja tuolloin paljon ja miettinyt, minkälaista kilpailuetua vastuullisuudesta voisi olla yritykselle. Viherpesu kauhistutti. 

”Mitään päälle liimattua emme missään nimessä halunneet. Vastuullisuuden takana täytyy pystyä seisomaan. Se ei ole sanoja nettisivuilla ja toimiston seinillä, vaan konkreettisia tekoja”, hän sanoo. 

Yrityksessä oli jo joitakin vuosia sitten alettu keskustella liiketoiminnan vastuullisuudesta ja sen mahdollisista hyödyistä. Vuonna 1992 perustetun yrityksen omistajaosakkaat olivat jäämässä eläkkeelle, ja ISYK halusi uudistaa brändiään. Kumppaniksi palkattu bränditoimisto haastoi yritystä miettimään vastuullisuutta entisestään.

Peltosen mukaan täysin nollasta ei suinkaan lähdetty. Yritys oli sisäisesti hyvässä kunnossa, henkilökunta voi hyvin ja työilmapiiristä pidettiin huolta. Myös isännöintiala itsessään edellyttää toimintaa, joka kestää päivänvalon. 

”Isännöinnin eettiset ohjeet ja säännökset velvoittavat meitä toimimaan tietyllä tavalla: pitämään huolta asiakasyhtiöiden taloudesta, vastikereskontrasta ja päätösten lainmukaisuudesta”, Peltonen sanoo. 

Kiinteistötoimialalla riittää kuitenkin työtä vastuullisuuden näkökulmasta. Rakennusteollisuuden mukaan rakennukset käyttävät 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta. 30 prosenttia maamme päästöistä tulee rakennuksista. Suomen ympäristökeskus Syken mukaan asuminen muodostaa neljäsosan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. 

”Asiakkaamme eli asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt tekevät lopulliset päätökset taloyhtiöiden remonteista. Halusimme luoda heille kestävän konseptin, joka on helppo myydä ja ostaa”, Uuranne sanoo. 

Isännöintiyritys ISYK kehitti palvelun, jossa taloyhtiön energiaremontti hoituu yhdeltä luukulta. Kuvassa isännöitsijä Pekka Uuranne (vas.) ja toimitusjohtaja Juha Peltonen.

Langat yksissä käsissä

Energiarempan toteutuksessa on mukana ISYKin lisäksi kourallinen kumppaniyrityksiä. Yksi energiaremppa voi kestää vuosia, ja siihen sisältyy monenlaisia ammattiosaamista vaativia vaiheita. Siksi ISYK valitsi kumppanikseen paikallisen Hyvän tekijät -yhtiöiden konklaavin, johon kuuluu rakentamisen, purkamisen, sähköasentamisen ja LVI-töiden ammattilaisia. 

”Energiaremppa ei voi olla asiakkaalle liian suuri palapeli. Halusimme, että kullekin vaiheelle löytyy osaaja yhdeltä luukulta. Paikalliset kumppanit pienentävät myös työn hintalappua verrattuna suuriin valtakunnallisiin toimijoihin”, Peltonen sanoo. 

Taloyhtiön hallitus tilaa ensin energiakartoituksen, jonka se esittelee yhtiökokoukselle. Yhtiö päättää remontin toteutuksesta ja laajuudesta kartoituksen pohjalta. Sen jälkeen isännöitsijällä on tärkeä hallinnollinen rooli: se esimerkiksi neuvottelee lainasta pankin kanssa sekä työn etenemisestä urakoitsijoiden kanssa ja koordinoi urakkaa aina aikataulun seuraamisesta laskujen maksamiseen. 

Taloyhtiöt voivat saada pankeilta kestäviin hankkeisiin vihreää lainaa, joka on tarkoitettu esimerkiksi energiatehokkuutta parantaviin remontointihankkeisiin ja energiatehokkaaseen uudisrakentamiseen. Tavallista paremmin ehdoin myönnetty vihreä laina profiloi taloyhtiön vastuulliseksi, mikä puolestaan voi olla tulevaisuudessa asunnon ostajille yksi ostokriteereistä.

Osa paikallisyhteisöä

Energiaviikolla joensuulaiseen auditorioon kokoontuneet kuulijat ottivat Energiaremppa-konseptin hyvin vastaan, sanovat Juha Peltonen ja Pekka Uuranne. Heidän mukaansa energiatehokas remontti maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä esimerkiksi pienempien lämmitys-, vesi- ja sähkökustannusten kautta. Tämä on asia, jonka taloyhtiöt mielellään kuulevat.

Ensimmäinen pilottitaloyhtiö kiinnostui Energiarempasta lokakuun tilaisuudessa. Pilotista ISYKin väki sai myös hyviä syötteitä aiheista, joista taloyhtiöt kaipaavat lisää tietoa: esimerkiksi sähköautojen lataamismahdollisuuksista osana Energiaremppaa. 

”Uskon, että saamme konseptia rummutettua lisää nyt, kun tilinpäätöskevät alkaa ja taloyhtiöt miettivät seuraavia askeleita. Aiomme myös pitää toisen infotilaisuuden”, Peltonen kertoo. 

Vastuullinen remonttikonsepti on ISYKille myös tapa kytkeytyä yhä tiiviimmin paikallisyhteisöön. Joensuun kaupunki esimerkiksi tähtää hiilineutraaliksi vuoden 2025 aikana. ISYK on ylpeä voidessaan olla osa ilmastokumppanuusverkostoa. 

”Voin kuolla onnellisena tietäen, että olen saanut tällaisen pienen läikähdyksen tehtyä tähän maailmaan”, Uuranne sanoo. 

ISYKin vinkit yrityksille

1. Ajattele laatikon ulkopuolelta

”Yritämme haastaa ajatuksiamme siitä, mihin kaikkeen omaa liiketoimintaa voi skaalata. Emme vain tyydy nykytilaan.”

2. Ota hyöty irti muutoksesta

”Muutos on ainoa varma asia tässä maailmassa, ja se kiihtyy koko ajan. Jos aikoo pysyä mukana markkinassa, on pakko mukautua. Muutos haastaa hyvällä tavalla.”

3. Kerää ympärillesi hyvät tukijoukot

”Kaikkea osaamista ei tarvitse olla omassa talossa. Tunnista yhteistyökumppaneiden merkitys ja kasvata paras mahdollinen ketju – mielellään ihmisiä, jotka ovat viisaampia kuin sinä itse.”

OP:n Yrittäjän talousvalmennuksessa asiantuntijat antavat konkreettisia vinkkejä vastuulliseen liiketoimintaan ja yrityksen taloudenhallintaan. Tutustu‍ Yrittäjän talousvalmennukseen ja Optimistit-yrityspodcastiin. ->‍‍‍

Lue myös:

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen: Yrittäminen pitää liikkeessä ja haastaa kehittymään‍