Aaseilla on oltava poikkeuksellisen hyvä kuulo tai kuudes aisti, sillä ne tietävät aina, kun niiden emäntä Kaisa Toivonen nousee aamutuimaan sängystä. ”Honkkaus” alkaa saman tien. Toinen aaseista on superjulkkis Sumu Sireeni ja toinen sen kaveri Chila.

– Ne ovat tilan hupipuolta, Kaisa lohkaisee ja taluttaa kaksikon viheriöivälle nurmikolle, jossa aasit alkavat innokkaasti laiduntaa.

Aasipari ottaa heti kontaktin ympärillä hyöriviin ihmisiin ja eläimiin, ja varsinkin jälkimmäisiä Kirkkonummen perukoilla sijaitsevalla Toivosen Tallilla piisaa. Sumu Sireenin ja Chilan touhuja seuraa uteliaana kaksi mäyräkoiraa, Sulo ja Sisu, sekä kaksi vuohta, Unelma ja Orvokki. Jossain lymyävät myös talon kolme kissaa, Olli, Harmo ja Oiva.

Sumu Sireeni (vas./oik.) on pieni ja pyöreä, Suomen tunnetuin aasi. Chila on sen paras kaveri.

Pitkät ja lyhyet, nopeat ja vähän verkkaisemmat jalkaparit ovat koko ajan liikkeessä, ja hauskoja tilanteita syntyy jatkuvalla syötöllä. Jossain rapisee hiiri, joka varastaa koiran huomion. Jonnekin on jäänyt nalkkiin vuohi, joka on päästettävä vapauteen. Joku näyttää niin söpöltä, että sitä on pakko rapsutella. Joku toinen on rapsuttelusta niin mustankipeä, että alkaa uhmakkaasti puskea. Ollaan siis maaseudun rauhassa – hevostilalla.

Eläinten kanssa on vaikea ennakoida, sillä mitä vain voi tapahtua.

Ensimmäiset hevoset tulivat vastaan jo tulomatkalla tilan ulkoaitauksissa. Loput löytyvät karsinoistaan. Kaulat työntyvät pitkälle ulos oviaukoista, kun talli täyttyy vieraista.

Kimppahevosten suosio kasvaa

Karsinoiden asukit BWT Divine, Lapland Saga, Villieläin, Callela Beta ja Callela Ursula ovat Kaisan valmennuksessa olevia hevosia. Yhteensä tallilla asustelee kymmenen hevosta, kaikki ravureita.

Ravikansa tuntee parhaiten kuusivuotiaan tamman Divinen, jonka tähänastiset uran kohokohdat ovat olleet finaalipaikka lämminveristen Suuressa Suomen Derbyssä sekä Villinmiehen Tammakilvan voitto vuonna 2019. Derbyssä Divine ravasi sijalle kuusi, mikä oli huippusaavutus – myös valmentajalle. Villinmiehen Tammakilvassa se juoksi 52 500 euron voiton.

Ravivalmentajan elanto koostuu monesta purosta. Kaisa, 37, ei omista itse yhtään kokonaista hevosta, mutta hän saa jokaisesta valmennettavasta hevosestaan kuukausipalkkion, joka on 1 100 euroa. Palkkio kattaa hevosen ylläpidon ja valmennuksen, heinät, ruoat, purut ja kengitykset.

Hevosenomistaja vastaa puolestaan kilpailumaksuista, -kuljetuksista ja eläinlääkärikuluista. Jos hevonen menestyy ja kuittaa voittoja, niistä osa kuuluu ohjastajalle ja valmentajalle. Prosentit sovitaan tapauskohtaisesti. Divinen Villinmiehen Tammakilpa -menestys tuntui mukavasti Kaisan kukkarossa.

Joskus voittorahoja voi joutua odottelemaan. Jos hevonen joutuu dopingtestiin, tulokset saattavat valmistua vasta kuukauden päästä. Ennen negatiivista tulosta voittosumma ei kilahda kenenkään, ei edes omistajan, tilille.

Divinen ja Sagan omistaja asuu Lapissa Karigasniemellä. Hän ei ole käynyt koskaan katsomassa Kaisan valmennuksessa olevia hevosiaan. Muut tallin hevoset ovat niin sanottuja kimppahevosia. Villieläin on jaettu 15:n, Ursula 50 omistajan kesken.

– Kimppaomistus on lisääntynyt paljon, ja se on hyvä tapa päästä mukaan lajiin. Raviurheilu on kallis laji. Kimppaomistajat jakavat keskenään kulut, Kaisa selventää.

Kimpat ovat Kaisankin mieleen, vaikka ne teettävät paljon työtä. Kimppaomistajien tiedon tarve on suuri. Tietoa Kaisa osaa antaa, sillä hevoset hän tuntee. Ravivalmentajaksi hän ei kuitenkaan koskaan tähdännyt. 

Ravivalmentaja Kaisa Toivonen on valmentanut lämminveristä ravuria Divinea neljä vuotta.

Maatilan kasvatti lähti ravimaailmaan

Kaisa taluttaa Divinen ulos karsinasta hoitopisteeseen, kiinnittää sen ja alkaa harjata tamman turkkia. Hän on omien sanojensa mukaan laiska harjaaja, mutta turkin on oltava kunnossa. Se kertoo paljon hevosen voinnista. Hevoset harjataan joka päivä.

Päivät muistuttavat paljon toisiaan. Aamuvarhaisella Kaisa suuntaa talleille ja ruokkii ensin eläimet ja sitten vasta itsensä. Hevoset saavat rouskutella rauhassa tunnin verran, ennen kuin Kaisa esimerkiksi ajaa, pesee ja loimittaa ne. Aamutoimiin hän saa ulkopuolista apua. Muu työpäivä päättyy viiden kuuden maissa illalla, ja yhdeksän tienoilla eläimet saavat vielä yöruoan. 

Hevosten hyvinvoinnin merkityksen Kaisa oppi aikoinaan Kiuruvedellä hevosalaa opiskellessaan. Ylä-Savon ammattiopistossa tulevaisuudensuunnitelmat kääntyivät raveihin. Ehkä hän voisi valmentaa hevosia. Raveja juostaan Suomessa joka päivä jouluaattoa ja -päivää lukuun ottamatta, joten työtä riittäisi. Pihassa seisova hevosauto onkin usein tien päällä.   

Sarvvikin golfkentän lähelle kätkeytyvälle paikalle Kaisa päätyi yli kymmenen vuotta sitten aviopuolison, ravitoimittaja Ville Toivosen kanssa.

Divine seuraa tarkkana emäntänsä kädenliikkeitä, ja sitten sille koittaa herkkuhetki: se viedään nurmikolle kuvattavaksi. Sehän sopii: tuore nurmi on himoittavan vihreää – ja maukasta.

Eläinten kanssa jatkuvasti yllätyksiä

Eläinten ehdoilla eläminen on täynnä yllättäviä käänteitä, joista osa käy kukkarolle. Jos ravihevonen loukkaantuu kesken kisakauden, se voidaan ottaa pois valmennuksesta. Valmennusmaksu jää silloin saamatta. Jos yksi hevonen saa virustaudin, koko talli voi sairastua. Sairas hevonen ei kilpaile, eikä tuota prosentteja valmentajalleen.

– Eläinten kanssa on vaikea ennakoida, sillä mitä vain voi tapahtua. Olemassa olevaan ei koskaan saa olla tyytyväinen, vaan aina on oltava uusia juttuja, Kaisa painottaa.

Sumu Sireenin lempipuuhia on piehtarointi soratiellä.

Yrittäjän on katsottava eteenpäin ja jaksettava puurtaa. Lomia Kaisa ei pidä, kuten ei moni muukaan pienyrittäjä. Omien eläinten parissa hän kuitenkin selvästi viihtyy. Niiden kanssa hän tietää, mitä pitää tehdä, niitä hän osaa tulkita.

Hän saa Sumu Sireeninkin asettumaan viereensä korvat oikeassa asennossa pientä haastattelua varten. Sumu Sireeni tietää olevansa Suomen rakastetuin aasi, kuten siitä kirjoitettu kirja toteaa. Se on esiintynyt televisiossa ja sillä on huima määrä some-seuraajia. Sille saa esittää kysymyksiä, mutta ei se niihin vastaa. Se honkkaa vain ruoka-aikaan, esimerkiksi aikaisin aamulla, kun emäntä on avannut silmänsä.

Lue myös:

Annukka Cederlöf eli neljä vuotta kahden maailman välissä, kunnes päätti jättää poliisin työt ja ryhtyä kokopäiväiseksi maatilan emännäksi‍

Pörssiyhtiön johtaja sai tarpeekseen jatkuvasta paineesta – vaihtoi yritysmaailman luonnon puolustamiseen‍

Hevosille sattuvat vahingot ovat kalliita – eniten korvataan ähkyjä ja mahahaavoja‍