Liki 10 vuotta sitten korpilahtelaiset luomutilalliset Marja Komppa ja Ari Seppälä saivat Päijänteeltä komean särkisaaliin katiskalla. Moni olisi jättänyt särjet hyödyntämättä, mutta pariskunta perkasi kalat, purkitti ne lasipurkkiin mausteiden kera ja haudutti uunissa.

– Pohdimme, että on järjetöntä pitää näin hyvää kalaa roskakalana. Samaan aikaan kasvatettu norjalainen lohi oli syrjäyttänyt kalatiskeillä kotimaisen luonnonkalan, Marja Komppa toteaa.

Purkitetun särjen maku oli mainio, myös ystävien ja sukulaisten mielestä.

– Aika mieto, rasvainen ja sardiinin kaltainen. Mukana ovat kalan ruodot, jotka pehmenevät haudutettaessa ja lisäävät ravintorikkautta, Marja Komppa kertoo mausta.

Vuonna 2015 Komppa ja Seppälä tuotteistivat Järki Särki -nimisen kalasäilykkeen ja perustivat saman nimisen osakeyhtiön. Säilykkeitä vietiin koemyyntiin oman kylän K-kauppaan ja Jyväskylän ruokakauppoihin. Kaikki mitä hyllyille vietiin, myytiin.

Marja Komppa ja Ari Seppälä, Järki Särki

Marja Komppaa ja Ari Seppälää harmittaa, että Suomi on luonnonkalojen hyödyntämisessä kehitysmaa. Kasvatettu lohi on syrjäyttänyt luonnonkalat, sillä ne koetaan hankaliksi perkaamisen ja ruotojen vuoksi. ”Siksi kalakannat ovat vesistöissämme vääristyneet ja särjet on leimattu roskakaloiksi”, Marja Komppa toteaa.

Elintarvikealan kilpailu avasi ovia

Järki Särjen valmistus omassa keittiössä ei ollut enää mahdollista, sillä lainsäädäntö edellyttää kala-alan laitoksen perustamista. Komppa ja Seppälä investoivat 100 000 euroa ja rakensivat entiseen navettarakennukseen kalankäsittelytilat.

He aloittivat Järki Särjen markkinoinnin ensin lähialueella, sitten pääkaupunkiseudulla. He osallistuivat lukuisiin kilpailuihin, joista merkittävin oli Vuoden Suomalainen Elintarvike vuonna 2016.

– Pääsimme viiden finalistin joukkoon. Se toi meille uskottavuutta ja pääsyn kauppojen valikoimiin, Marja Komppa kertoo.

Ennen koronapandemiaa pariskunta teki runsaasti jalkatyötä. Järki Särkeä on maistatettu ruokakaupoissa yli 100 000 suomalaisella.

– Odotuksen ja maistamisen välinen ero on villi. Saamme hyvää palautetta, ja välillä meille ihmetellään, miksi emme mainosta tuotettamme enemmän, Ari Seppälä sanoo.

– Tuotettamme voi olla vaikea löytää kaupoista, sillä se on säilyke- eikä tuoreosastolla, Marja Komppa lisää.

Järki Särki

Kasvisruokabuumi on ollut viime vuosina valtava, ja se tukenut myös Järki Särjen menestystä. Marja Komppa ja Ari Seppälä toivovat vielä vastaavaa intoa luonnonkaloja kohtaan.

Särki on monin tavoin vastuullinen kala lautasella

Erinomaisen maun lisäksi särjen tuotteistamisessa on paljon järkeä. Ensinnäkin se on kotimainen. Toiseksi sen kalastaminen hoitaa samalla vesistöjä.

– Suomen järvet rehevöityvät ilmaston lämmetessä, mikä lisää särkikalojen määrää. Särki pöllyttää vesistöjen pohjia ja tuo pintaan ravinteita, Ari Seppälä perustelee.

Komppa-Seppälän tila käyttää Järki Särki -säilykkeisiin yhteensä noin 70 tonnia särkeä vuodessa. Kevättalven kiivaimpana sesonkina Komppa ja Seppälä saavat kalastajilta 15 tonnia särkeä viikossa. Sen lisäksi he ostavat vuosittain 20 tonnia valmiiksi perattua särkeä. Sesonki on lyhyt: 70 prosenttia kaloista saadaan neljän viikon aikana.

– Luonnonkala ei ole ihan helppo juttu. Sitä ei voi tilata sovittuna päivänä rekalla toisin kuin kasvatettua lohta. Kukaan ei tiedä edellisenä päivänä, paljonko kalaa nousee, Seppälä toteaa.

Pariskunta kalastaa edelleen itsekin, mutta sesonkiaikaan on keskityttävä kalan käsittelyyn. Kala pakastetaan, sillä se on ainoa keino tuottaa säilykettä ympäri vuoden. Pariskunnalla on toinen kalanperkuupiste Taivassalossa, jossa perheen poika Vertti Seppälä työskentelee.  

Vastuullisesti tuotettu ruoka on tulevaisuutta

Alun alkaen 1990-luvun alussa Komppa-Seppälän luomutilalla viljeltiin sieniä ja kasvattiin perunoita sekä harjoitettiin suoramyyntiä. Mehiläishoidon lisäksi tilalla oli kanoja ja lampaita, kunnes pariskunta päätti ajaa alas kaiken muun ja keskittyä mehiläisiin. Edelleen tilalla tuotetaan Mielihyvin-luomuhunajaa. Kalasäilykkeen mausteena käytetty valkosipuli viljellään itse, ja rypsiöljy tulee luomutilalta Pöytyältä.

– Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 948 000 euroa, josta hunajan osuus oli noin kolmannes, Seppälä laskee.

Yrityksen liikevaihto on kasvanut tasaisesti, esimerkiksi kasvua edellisvuoteen oli yli 40 prosenttia.

Järki Särki Oy on perheyritys, jossa mukana ovat pariskunnan kolme lasta. Lisäksi se työllistää kaksi vakituista työntekijää. Mehiläishoito on kausityötä, joka työllistää kesäaikaan kuusi työntekijää.

– Olemme tekemässä tilalla sukupolvenvaihdosta poikamme kanssa. On hienoa, että tilalla on jatkaja perhepiiristä, Seppälä toteaa.

Laajennussuunnitelmiakin yrityksellä on. Kalantuotantotilat ovat käyneet ahtaiksi, ja pariskunta on laajentamassa olemassa olevia tiloja. Haaveissa on myös kokonaan uusi rakennus kalankäsittelylle.

Ruoan kulutuskäyttäytymisen muutos on hidasta, mutta Marja Komppa uskoo, että he ovat tulevaisuuden alalla. Kuluttajat vaativat ilmaston ja ympäristön kannalta vastuullisesti tuotettua ruokaa, joka on ennen kaikkea hyvän makuista mutta myös vaivatonta ja terveellistä.

– Emme näe myöskään esteitä viennille, pitäisi vain löytää oikeat myyntikanavat, Komppa visioi.

OP:lta löydät yrityksen rahoitusvaihtoehdot kaikkiin tarpeisiin: uudelle yritykselle, kasvuun, kausivaihteluihin ja investointeihin. Katso sinulle parhaat rahoitusvaihtoehdot ja hae rahoitusta verkossa.

Lue lisää:

Cafetoria Roasteryn Ivan Ore: ”Bisneksen tavoitteena on hyvä elämä”

Miksi ryhtyä yrittäjäksi? Kolme yrittäjää kertoo yrittäjyyspolustaan