Pirjon poikkeuksellinen eläkeratkaisu: Kirjailijaksi Italiaan
Lisää aiheesta
Kosmopoliitin elämää lähes koko työuransa ajan viettänyt Pirjo Toivanen ei ole halunnut palata eläkkeellään Suomeen. Pienessä italialaiskylässä hän on löytänyt kirjailijan itsestään.
Sitten kun -elämä ei ole ollut koskaan syksyllä 70 vuotta täyttävää Pirjo Toivasta varten. Nykyarkeensa herätessään hän näkee Maggiore-järven palmujen reunustamat rannat sekä Euroopan toiseksi korkeimman vuoren, Monte Rosan.
Aamukahvit Pohjois-Italiaan kotiutunut Toivanen ja tämän Reijo-puoliso nauttivat isolla terassillaan. Heidän kotinsa sijaitsee keskellä Paratiisipuistoksi nimettyä aluetta.
Italiaan asettuminen on ollut Toivasille osa luonnollista jatkumoa. Pari haaveili kansainvälisestä elämästä jo suhteensa alkumetreillä.
– Reijo kertoi minulle heti ensi alkuun, että hän haluaa Iso-Britanniaan töihin. Minä vastasin, että olen itsekin haaveillut elämästä Englannissa, Pirjo sanoo.
Ensimmäiset vuotensa pari vaali unelmaansa koti-Suomesta käsin. Kihloihin Pirjo ja Reijo menivät Saana-tunturin huipulla.
– Ulkosuomalaisia meistä tuli vuonna 1985, kun Reijolle tarjottiin töitä IBM:ltä Lontoosta. Sen jälkeen aloimme pikkuhiljaa ajatella, että maailma on kotimme, Pirjo kertoo.
Arki myös aivojumppaa
Toivaset viettävät pian 40-vuotishääpäiväänsä. Silloin Reijo vie Pirjon matkoille, mutta matkakohdetta hän ei etukäteen kerro.
Jo aiemmin Toivaset ovat tehneet esimerkiksi kuusi maailmanympärimatkaa sekä asuneet paitsi Lontoossa myös Alankomaiden Haagissa.
Lontoossa vietimme melkein parikymmentä vuotta. Myös minä löysin töitä Nokia Mobile Phonesin edeltäjän, Mobiran, palveluksesta, Pirjo kertoo.
Pirjo ja Reijo Toivasen arkeen kuuluu hauskoja sattumia ja jatkuvaa uuden oppimista. – Italiassa olemme kuitenkin kielenkin takia aina osin ulkopuolisia.
Pienessä Stresan-kaupungissa häntä ja Reijoa viehättää niin italiainen kulttuuri kuin ilmastokin. Talvella lämpötila laskee kymmenen asteen tietämille, mutta valo on kirkkaampaa kuin Suomessa. Kesäisin vältytään Etelä-Eurooppaa korventavilta helteiltä.
Yksi intohimoistamme on patikointi lähitienoiden kukkuloilla. Välillä elämä myös haastaa, mutta pääasiassa hyvällä tavalla.
– Toivomme, että aivomme pysyvät vetreinä, kun ikäännymme täällä vieraassa ympäristössä. Uskon, että erilaisiin kulttuureihin altistumisesta seuraa väistämättä hyvää, Pirjo sanoo.
Ranska jäi lomakohteena kakkoseksi
Hän ja Reijo löysivät nykyisen kotinsa muutaman mutkan kautta. Kesälomillaan he olivat suunnanneet aina ulkomaille.
Ranska oli pitkään pariskunnan suosikkikohde. Usein Toivaset vuokrasivat Ranskasta talon, ja heillä olisi ollut mahdollisuus myös muuttaa Pariisiin.
– Siinä kohtaa minä sanoin ei. Ranskan kielen taitoni ei olisi riittänyt sikäläisessä työelämässä, ja olisin joutunut jäämään kotirouvaksi, Pirjo kertoo.
Lontoosta kosmopoliitti pariskunta muutti Alankomaihin. Kun Pirjo valittiin Finpron Haagin vientikeskuksen vetäjäksi vuonna 1997, Reijo alkoi työskennellä etänä.
Suomessa Toivaset vierailivat säännöllisesti perheen ja ystävien vuoksi, mutta omaa lomakotiaan he eivät halunneet sijoittaa Suomeen. Myöskään esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikko ei vastannut toiveita.
Suomalaisten suosikkikohteessa vieraillessaan Pirjo ja Reijo kokivat joutuneensa keskelle keinotekoista turistikulttuuria. Varsinkin suomenkieliset ruokalistat sekä lihapullat ja perunamuusi tuntuivat etäännyttäviltä.
– Olemme kuulleet myös useista Aurinkorannikolta asunnon hankkineista tutuntutuista, jotka ovat pettyneet alueeseen ja myyneet asuntonsa. Hyvä ystävämme teki oman myyntipäätöksensä kyllästyttyään siihen, että ravintoloissa joku tuntematon maanmies tuli aina humalassa tekemään tuttavuutta.
Lopulta töitä Italiasta
Nykyisellä kotipaikkakunnallaan Pirjo ja Reijo vierailivat ensimmäisen kerran lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Silmiin pistivät heti niin pittoreskit huvilat, hotellit ja kylpylät kuin puutarhat atsaleoineen, gardenioineen ja magnolioineen.
Jo aiemmilla lomillamme olimme ihastuneet siihen, kuinka lapsirakkaat italialaiset kohtelivat silloin vielä pientä tytärtämme.
Stresa tuntui myös aiempaa lempikohdetta eli Ranskaa rennommalta.
– Ranskalaisia pidämme asiallisina, ja kyllä Italiassa saa osoittaa iloa myös avoimemmin kuin Suomessa, Pirjo vertaa.
Ruoka on tärkeä osa italialaista kulttuuria. Suomeen Pirjo kuljettaa tuorepastaa, yrttiseospusseja, parmesaania ja mokkakahvia. Hedelmät ja vihannekset hän ostaa erikoisliikkeestä.
Stresan-kotinsa hän ja Reijo hankkivat käytyään katsomassa loma-asuntoja Toscanan Sienassa, Veronassa sekä Como- ja Garda -järvillä.
– Tämän kodin kanssa emme viivytelleet. Tieto ostotarjouksemme hyväksymisestä tuli, kun olimme vasta kotimatkalla Haagiin.
Haagista Toivasten oli näppärää tulla Stresaan vaikkapa vain pitkiksi viikonlopuiksi. Sitten elämä kuljetti Toivaset töihin Italiaan.
– Kun aloitin Finpron Milanon vientikeskuksessa, päätimme siirtää kirjamme kokonaan Stresaan. Minulla oli junalla vain tunnin työmatka Milanoon, Pirjo kertoo.
Romaaneja ja matkakirjoja
Koska Pirjo uskoo vain nyt kun -elämään, hän jättäytyi pois työelämästä jo ennen varsinaista eläkeikää.
Kirjoittamisesta nauttiva nainen oli keksinyt romaanin aihion, ja hän päätti antaa kirjoittamiselle kaiken tarvittavan ajan.
Esikoistaan eli Pyhä paha perhe -romaania (2017) kirjoittaessaan Pirjo sai taustatukea kirjailija Mari Möröltä. Parivuotisen verkkokurssin aikana myös muista kurssilaisista tuli tärkeitä sparraajia.
– Yhdessä vaiheessa päätimme tavata joka vuosi täällä Stresassa, ja olemme perustaneet oman pienkustantamon, jonka nimi on Stresa.
Kirjailijana Pirjo on tuottoisa. Hänen nuoresta naisnäyttelijästä kertova esikoisromaaninsa sai lopulta myös kaksi jatko-osaa.
Salsaa ja mojitoa -matkakirjassaan (2021) Pirjo kirjoittaa muun muassa, kuinka hän ja Reijo ovat hämmästelleet eteläamerikkalaisia tapoja, joutuneet ryöstetyksi ja päässeet kuuntelemaan Fidel Castron puhetta sattumalta.
Proseccoa, per favore(2018) kertoo hersyvästi Toivasten elämästä Pohjois-Italiassa.
– Kaikki kirjani ovat syntyneet yhteistyössä puolisoni kanssa, Pirjo kertoo.
Reijo Toivasen valokuvausharrastus on syventynyt eläkevuosina, ja hän kuvittaa vaimonsa kirjat.
Monilla eläkeunelmat jäävät toteuttamatta
Seuraavaksi Pirjo ja Reijo Toivaselta ilmestyy kirja, jota varten he ovat kiertäneet eri puolilla Italiaa Goethen jalanjäljillä.
– Ja kyllä haluaisin kirjoittaa myös dekkarin, Pirjo kertoo.
Hänelle on tärkeää, ahkerasta kirjoittamisesta huolimatta, säilyttää myös elämän keveys. Suomen-vieraat ovat Toivasille aina tervetulleita: seuraavaksi kylään tulee Reijon kaveriporukka neljänkymmenen vuoden takaa.
Huomisesta en tiedä, mutta minulle tulee aina hirveän hyvä mieli siitä, että ainakin olemme kokeilleet kaikkea.
Omilta Suomen-reissuiltaan Toivaset tuovat Italiaan aina ruisleipää, suklaata, salmiakkia ja kahvia. Suomessa monet ihmettelevät yhä, miksi Pirjo ja Reijo ovat valinneet Italian ja ylipäätään elämän ulkomailla.
– Vastaamme tulee niin sitten kun -ihmisiä kuin ihmisiä, jotka eivät olekaan alkaneet toteuttaa unelmiaan eläkkeelle päästyään. Voi olla, että on esteitä tuovia sairauksia, tai tajutaan, että ei kotimaata voi jättää koiran ja lastenlasten takia.
Suomeen ehkä iäkkäämpinä
Stresassa Pirjo ja Reijo voivat tilata espressot Suomea edullisemmin. Matalia elinkustannuksia hakeville Pohjois-Italia on kuitenkin väärä osoite.
– Meidän ei tarvitse miettiä, maksaako joku yksittäinen seikka kaksi vai kolme euroa, mutta elämme suhteellisen vaatimatonta elämää. Säästäväisiksi opimme jo ei-mitenkään varakkaissa lapsuudenperheissämme, Pirjo kertoo.
Italiaan muutosta tai Italiasta hankittavasta loma-asunnoista haaveileville hän povaa pitkää tietä. Hitaasti junnaava byrokratia tulee vastaan joka puolella.
– Täällä on helppoa, jos pysyy kaukana kaikista viranomaisista, Pirjo virnistää.
Hän muistuttaa myös siitä, että Italiassa englannin kielellä ei useinkaan pärjää.
– Meillä on pieni piiri, jossa opiskelemme kieltä viikoittain. Edelleenkään emme kuitenkaan ole kielellisesti sillä tasolla, että pystyisimme luomaan syviä ystävyyssuhteita.
Pirjo Toivanen ei ole laiskistunut eläkeläisenä. Tuottelias kirjoittaja on julkaissut työelämästä pois jäätyään jo kolme romaania ja kaksi matkakirjaa.
Tulevaisuuttaan hän ja Reijo eivät ole vielä sinetöineet. Suomeen paluu on todennäköistä siinä vaiheessa, jos liikkumiseen tarvitaan rollaattoreita. Niillä ei jyrkässä rinteessä sijaitsevaan kotiin kivuttaisi.
Toistaiseksi Pirjosta tuntuu kuin hän heräisi joka aamu uuteen seikkailuun.
– Huomisesta en tiedä, mutta minulle tulee aina hirveän hyvä mieli siitä, että ainakin olemme kokeilleet kaikkea.
| Eläkesäästämisellä voit täydentää lakisääteistä eläkettäsi ja vaikuttaa työuran jälkeisten vuosien tuloihin. Kun aloitat eläkesäästämisen ajoissa, pääset alkuun pienelläkin kuukausittaisella summalla ja ehdit kerryttää reilusti eläkesäästöjä ennen kuin siirryt eläkkeelle. Lue lisää. |
Lue myös:
Selvitä eläkkeesi määrä – Elä kuukausi eläkebudjetilla
Salatut elämät -sarjan Maija-Liisa Peuhu, 81, ei halua eläkkeelle
Isovanhemmat muuttivat lähemmäs lapsenlapsiaan: ”On ihana olla osa heidän arkeaan”